Kemianliiton Vallittu: Henkilöstön irtisanomisraha myös Suomeen

SAK:laisen Kemianliiton puheenjohtaja Timo Vallittu vaatii henkilöstölle maksettavan irtisanomisrahan ottamista käyttöön. Vallitun mukaan näin voitaisiin nostaa Suomen irtisanomismenettely lähemmäksi eurooppalaisten kilpailijamaiden tasoa. Vallitun mukaan ay-liikkeessä on pitkään epäilty, että osa kansainvälisesti toimivien konsernien tuotannon lopettamisista ja irtisanomisista Suomessa johtuu siitä, että irtisanominen on täällä muita EU-maita halvempaa.

-Kemianliitossa olemme 3-4 kertaa epäilleet, että tuotannon supistus on osunut Suomeen matalien irtisanomiskustannusten takia, Vallittu totesi.

Vallittu muistutti, että Suomen lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa irtisanomisrahan käsitettä ei tunneta. Erorahajärjestelmä poistuu käytöstä tämän vuoden loputtua.

Kemianliiton liittopäivillä Hyvinkäällä puhunut Vallittu perusteli vaatimusta etenkin sillä että kansainvälistyvä "tytäryhtiötalous" edellyttää myös lakien ja sopimusten on harmonisointia epäterveen kilpailun estämiseksi.
Vallitun mukaan Euroopan maista Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Itävallassa, Ranskassa ja Saksassa irtisanomisrahat ovat merkittäviä, perustuvat lakiin ja eräissä tapauksissa niitä on parannettu työehtosopimuksilla. Irtisanomisrahan suuruus on yleensä suhteutettu kuukausipalkkaan. Vallittu asetti tavoitteeksi Italian tason.

-Italiassa irtisanomisraha maksetaan kaikille työntekijöille työsuhteen päättyessä mistä hyvänsä syystä. Sen suuruus on kuukauden palkka kultakin palvelusvuodelta. Ylärajaa ei ole. Eli 15 vuotta saman työantajan palveluksessa ollut saa automaattisesti 15 kuukauden palkan työsuhteen päättyessä, laski Vallittu.

Eurooppalainen irtisanomisturva koostuu yleensä irtisanomisajasta ja irtisanomiskorvauksesta. Irtisanomisajat ovat yleensä kahdesta kuuteen kuukauteen. Suomessa on työsuhteen kestoon suhteutettu porrastettu järjestelmä, jossa maksimi on 12 työvuoden jälkeen kuusi kuukautta. Monissa maissa on käytössä irtisanomisraha, joka tulee maksuun kaikissa tapauksissa, vaikka työantaja olisi menetellyt täysin laillisesti.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat