Kekkosen ajan kansliapäällikkö: "Maan tapaan" ei kuulunut vuotaminen

Jäätteenmäki Anneli

Presidentin kanslian kolmen vuosikymmenen takainen kansliapäällikkö kiistää väitteen, jonka mukaan ns. Irak-vuodon tyyppinen yhteydenpito oppositiopuolueeseen olisi ollut normaalia toimintaa presidentti Urho Kekkosen ajoista alkaen.

-Ihan ennenkuulumaton juttu, luonnehtii entinen kansliapäällikkö, kansleri Kauko Sipponen tapausta, jossa presidentin entisen neuvonantajan Martti Mannisen epäillään toimittaneen keskustan puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle salassapidettävää ulkopoliittista aineistoa vaalitaistelun aikana.

Keskustalainen Sipponen itse toimi presidentin kanslian kansliapäällikkönä 1973-1976. Hänen mukaansa 1970-luvulla presidentin kansliaan, kuten muuallekin valtionhallintoon nimitettiin kyllä tarkoituksella kahden suuren hallituspuolueen eli SDP:n ja silloisen keskustapuolueen edustajia. -Varmaan ajateltiin, että näin voidaan tarvittaessa pitää yhteyttä, Sipponen kuvailee Kekkosen ajan "maan tapaa". Sipponen kertoo presidentin avustajien toimineen kuitenkin hyvin tiukasti Kekkosen ohjauksessa. Omavaltainen toiminta ei tullut kuuloonkaan, kun presidentti hallitsi asioita suvereenisti.

-Se oli kuin aurinkokeskeinen maailma. Sieltä ne impulssit lähtivät, Sipponen naurahtaa. Hän muistuttaa, että presidentin avustajakuntaan kuului hänen aikoinaan vain muutama henkilö, "oikeastaan vain Kalela ja minä". Kalela on presidentin kanslian nykyinen kansliapäällikkö Jaakko Kalela, jonka katsotaan aikoinaan tulleen kansliaan SDP:n edustajana.

Ja kaverithan juoksivat

Kekkonen itse taas ei laajojen yhteiskuntasuhteidensa takia edes tarvinnut avustajiaan viestinviejiksi. Sitä tehtävää toimittivat hänen muut luottomiehensä eri puolueissa. Eri tahojen edustajia kutsuttiin lisäksi suoraan presidentin puheille.

Sipponen ottaa esimerkiksi vasemmiston, johon siihenkin Kekkonen loi tiukat suhteet. -Jos presidentti halusi puhua, hän kutsui kaverit luokseen. Ja hehän juoksivat Tamminiemessä!

Sipponen toimi kansliapäällikön viran jälkeen muun muassa maaherrana, Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana ja Tampereen yliopiston kanslerina. Martti Manninen nimitettiin tasavallan presidentin erityisavustajaksi 1984. Hän ehti palvella erityisavustajana ja neuvonantajana kolmea presidenttiä eli Mauno Koivistoa, Martti Ahtisaarta ja Tarja Halosta. Mannisen asianajaja, europarlamentaarikko (vihr.) Matti Wuori on useaan otteeseen tähdentänyt, että virkamiesten tiivis yhteydenpito puolueisiin on ollut Suomessa vanhastaan "maan tapa".

(MTV3-STT)