Paljon mainostettujen kanta-asiakaskorttien edut jäävät Kuluttajaviraston selvityksen mukaan useimmille kuluttajille vähäisiksi. Tavallinen kuluttaja saa suurimman säästön valitsemalla kanta-asiakaskortin sijaan kokonaishintatasoltaan edullisimman kaupan.
Pienperheille ja köyhille kanta-asiakaskortit eivät tuo etua juuri lainkaan. Melko suurtenkin eli noin 4 000 markan kuukausiostosten keskittäminen yhteen kauppaketjuun tuo bonusetua kuukaudessa vain noin sata markkaa tai vähemmän. Hintatasoltaan edullisimmista kaupoista samat tuotteet saa yleensä ilman korttiakin halvemmalla.
Bonukset eivät päätä huimaa
Kuluttajavirasto pyysi ruokakorivertailunsa yhteydessä kutakin kauppaketjua laskemaan kuluttajan saaman hyödyn, jos ruokakorin tuotteet ostettaisiin kanta-asiakaskortilla. Hintavertailun ruokakorissa on 222 tuotetta.
S-ryhmän S-etukortilla ja Tradeka/Elannon Ykkös-Bonus -kortilla 4 000 markan kuukausiostosta hyötyi runsaat sata markkaa. K-Plussa -kortilla hyöty jäi lähes puolta pienemmäksi.
Pienelle perheelle, joka ostaa vain puolet ruokakorin tuotteista eli noin 2 000 markan ostokset, etua kertyy S-kortilla ja Ykkös-Bonus -kortilla 30-40 markkaa ja K-Plussa -kortilla vain 15-20 markkaa kuussa.
Syrjähypyt kaventavat bonusetua
Jos asiakas ei halua sitoutua uskolliseen asiakassuhteeseen vaan hairahtuu usein muiden kauppojen houkutuksiin, kanta-asiakkuuden niukat hyödyt hiipuvat entisestään. Useilla asiakkailla on käytössään useita kanta-asiakaskortteja.
Toisaalta uskollisinkaan korttiasiakas ei välttämättä pääse yhtä hyviin säästöihin kuin kortiton asiakas, joka käyttää halvinta kauppaa.
Kuluttajaviraston vertailussa halvimmaksi kaupaksi osoittautunut S-ryhmän Prisma oli edullisin riippumatta siitä, ostiko asiakas kortilla vai ei. Vaikka korttiasiakas olisi ostanut 222 ruokakorin tuotetta K-Supermarketista, Anttilasta, Citymarketista. Maxista tai Eka/Euromarketista kanta-asiakashintaan, hän olisi maksanut enemmän kuin Prisman kortiton asiakas.