"Johdot kaivettava maahan Ruotsin tapaan"

Puolustusministeriön turvallisuus- ja puolustuskomitean pääsihteeri Aapo Cederberg toivookin, että sähköyhtiöt panisivat vauhtia maakaapelointiurakkaan.

– Kaupungeissa kaapelit on kaivettu maan alle ja niissä sähköhäiriöitä ei olekaan. Ongelmat keskittyvät aina haja-asutusalueille, jossa johdot kulkevat ilmassa, Cederberg tiivistää.

Cederbergin mukaan Suomen tulisi ottaa mallia naapurimaa Ruotsista, jossa on otettu opiksi erityisesti 2000-luvun alussa riehuneesta Gudrun-myrskystä.

– Vielä kymmenen vuotta sitten Ruotsissakin lähes kaikki kaapelit kulkivat ilmassa, mutta niiden haavoittuvuuden takia on siirrytty nopeasti maakaapeleihin.

Cederberg ei kuitenkaan kannata ajatusta, että valtio lähtisi tukemaan sähköyhtiöitä kaapelointiurakassa.

Valtio ei voi antaa porkkanaa

Elinkeinoministeriössä sen sijaan ei uskota sähköverkon nopeaan siirtämiseen maan alle. Energiaosaston osastopäällikkö Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että yhteiskunnalle on tärkeämpää turvata ensin kriittisten kohteiden toiminta.

Härmälän mielestä ensin pitää varmistaa sähkön saanti matkapuhelinten linkkiasemille, ja vasta sen jälkeen kannattaa ryhtyä kaapeloimaan sähköverkkoa maan alle.

– Tässä maassa on yli 300 000 kilometriä ilmassa kulkevaa verkkoa, mikä tarkoittaa, että johdon voisi kiertää yhdeksän kertaa maapallon ympäri. Jos se kaikki pantaisiin nopeasti maan alle, kuluttajien sähkölaskut nousisivat entisestään, Härmälä perustelee.

Härmälä ei myöskään usko, että valtio voisi tarjota sähköyhtiöille porkkanaa ilmajohtojen vähentämisestä.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa valtio suhtautuu hyvin pidättyväisesti uusiin menoihin.

Sen sijaan keppiä yhtiöille on annettu. Pidemmissä sähkökatkoissa yhtiöillä on tuntuva korvausvelvollisuus.

– Voi olla, että yhtiö menettää koko vuoden sähkönsiirtomaksun asiakkaalta. Se on aikamoinen rangaistus, jos korvauksiin menee useampia miljoonia vuodessa.

Sähköjohdot voitaisiin korvata maakaapeleilla, jos joku maksaisi