Johansson oikeudessa: "Sitten mä ammuin hänet" | MTV Uutiset
Johansson oikeudessa: "Sitten mä ammuin hänet"
Lauri Johansson tervehti oikeudessa 23.4.2009 tukijoukkojaan
Julkaistu 23.04.2009 09:42(Päivitetty 27.04.2009 21:21)
Entinen rikollisjohtaja Lauri Johansson myönsi oikeudessa kaksi 90-luvulla tekemäänsä murhaa. Johanssonin kertomusten mukaan hän ampui Pauli Saastamoisen 1992 ja Jari Aaltosen 1998. Molempien taustalla olivat huumevelat. Johansson istuu elinkautista vankeusrangaistusta NBK-jengistään eroon pyrkineen Sami Huhtimon murhasta 2001.
Lue lisää tästä Jari Aaltosen murhasta ja sen tutkinnasta:
Oikeudenkäynti alkoi torstaiaamuna kello 9.00 Helsingin käräjäoikeudessa. Saastamoisen osuus käsiteltiin aamupäivällä noin 40 minuutissa. Aaltosen osuus kesti saman verran. Oikeudenkäynti eteni vauhdilla ja loppulausunnotkin saatiin käsiteltyä aamupäivällä. Oikeus antaa päätöksen 7. toukokuuta.
Entistä NBK-johtajaa epäiltiin molemmista murhista jo tuoreeltaan, mutta juttu lähti purkautumaan vasta tammikuussa 2008, kun uskoon tullut Johansson halusi tunnustaa vanhat tekonsa.
- Koin heräämisen marraskuussa 2007. Se oli valtava kokemus. Siitä tapahtumat lähtivät rullaamaan, Johansson kertoi oikeudessa. Syytteet perustuvat pitkälti nimenomaan Johanssonin kertomuksiin ja sitä tukevaan näyttöön.
Johansson osoitti poliiseille muun muassa Pauli Saastamoisen murhapaikan Lapinjärvellä. Paikalta löytyi kuusitoista vuotta myöhemmin eli vuosi sitten kesällä 7.65 mm:n aseen hylsy, joka kokonsa puolesta täsmäsi Johanssonin kertomukseen.
Epäili vasikaksi
Pauli Saastamoinen löydettiin Kotkasta satama-altaasta murhattuna 1992 (Kuva: poliisi)
Syyttäjä Harri Ilanderin mukaan Saastamoinen oli ollut Johanssonille velkaa noin 100 000 markkaa. Johansson oli epäillyt Saastamoista myös poliisin vasikaksi.
- Tutustuin häneen vankilassa ja teimme huumekauppaa. Hän jäi velkaa. Ei mulla vasikkakuviosta ollut mitään näyttöä, vaan epäilyjä.
Saastamoinen oli houkuteltu Lapinjärvelle huumekaupan varjolla. Johansson oli vienyt Saastamoisen metsään ja ampunut häntä kahdesti.
- Ampumapaikalla olivat vain minä ja Saastamoinen. Otin aseen esiin ja käännyin. Saastamoisen viimeiset sanat olivat 'älä viitti'. Sitten mä ammuin hänet.
Miten? Syyttäjä kysyi.
- Lonkalta. Jotain korinaa siinä kuului vielä.
Toinen laukaus meni ohi ja toinen osui vatsaan. Ruumis jäi ensin metsään. Johanssonin mukaan se haettiin myöhemmin Lusu Ahlqvistin kanssa. Alhqvist ammuttiin aikanaan kotiinsa Kotkaan 90-luvulla. - Teimme valmiin paketin ja veimme sen pois.
Ruumis oli kääritty pussilakanaan ja siihen oli sidottu painoja ja ketjuja.
- Satamassa oli pimeää. Pakitimme auton laiturin reunalle. Ei siinä mitään. Vieritimme ruumiin laiturin reunalle ja se upposi. Luulin, että sillä hyvä, mutta ei ollut.
Ruumis oli upotettu Kotkassa satama-altaaseen, jossa se löytyi heinäkuussa 1992.
Johanssonia epäiltiin teosta tuoreeltaan, mutta 90-luvulla poliisi ei löytänyt näyttöä epäilyjen tueksi. Johansson oli aikanaan hävittänyt tekohetken vaatteensa, aseen ja puhelimensa.
Aaltosella myös velka
Jari Aaltonen katosi 1998 (Kuva: poliisi)
Syyttäjän mukaan 1998 kadonnut Jari Aaltonen oli myös velkaa Johanssonille. - Aaltonen oli yrittänyt turhaan hankkia asetta. Hän meni kuitenkin tapaamaan Johanssonia, syyttäjä Ilander kertoi.
Hänet oli houkuteltu Helsingissä Mellunmäen metroasemalle ja viety Porvooseen. - Houkuttelin hänet pirillä autoon, Johannon sanoi. Matka jatkui metsään.
Johansson kertoi itse että kyse oli aika samankaltaisesta jutusta kuin Saastamoisen kanssa. - Olimme tutustuneet vankilassa. Teimme kauppaa. Jari oli hyvä liikekumppani niin kauan kunnes hän ryhtyi käyttämään heroiinia. Hän oli velkaa noin 63000 markkaa. Kamelinselän katkaisi se, että annoin yli 30 000 markan huumeet ja sain 16000 markkaa.
- Autossa oli hinausköysi, jonka laitoin hänen kaulaan jottei juokse karkuun. Sidoin hänet istumaan puuhuun.
Johansson oli kysynyt, jos hän hakkaisi Aaltosen kunnolla, johon Aaltonen oli todennut ettei hän sitten saa mitään.
Johansson laittoi lasertähtäimellä ja äänenvaimentimella varustetun Glock-pistoolin ampumakuntoon.
- Kysyin uskotko Jumalaan. Jari sanoi, että uskon. No, tervemenoa, Johansson kertoi ampumisesta.
Laukaus osui otsaan.
Toinen mies oli ollut autossa jonkin matkan päässä. - Johansson totesi hänelle, että nyt tuli ruumis, syyttäjä kertoi.
Aaltonen oli kaivettu maahan. Johansson hävitti myös aseen, nippusiteet ja muut tarvikkeet. Koskenkylästä sillan alta Johanssonin osoittamasta paikasta kymmenen vuotta myöhemmin löytyi äänenvaimentajan osa.Poliisi videoi, kun Johansson näytti paikat (kuvat) Toisesta Johanssonin näyttämästä paikasta löytyi pistolapio.
Johansson näyttää mihin äänenvaimentaja heitettiin syksyllä 1998 murhan jälkeen (kuva: poliisi)
Johansson näyttää mihin äänenvaimentaja heitettiin syksyllä 1998 murhan jälkeen (kuva: poliisi)
Johansson osoitti myös ruumiin paikan poliisille, mutta ruumista ei enää löytynyt. Paikalta löytyi kääntöveitsi. - Aaltosella oli sellainen mukana, mutta varmuutta ei siitä ole että löytynyt oli Aaltosen, syyttäjä sanoi.
- Varmasti osoitin oikean paikan, Johansson vastasi kysymykseen siitä miksi ruumista ei löytynyt. - Se on mysteeri. Hauta oli alle metrin syvyinen ja mun teoria on se, että eläimet ovat löytäneet sen. Varmasti kukaan ei ole siirtänyt sitä.
Poliisi puolustuksen todistajana
Johanssonin puolustus oli pyytänyt Aaltosen murhan tutkinnanjohtajan Kari Tolvasen todistajaksi.
- Johansson otti 1. joulukuuta yhteyttä ja halusi tunnustaa. Muutamaa päivää myöhemmin menin tapaamaan Johanssonia vankilaan. Hän kertoi miten teot olivat tapahtuneet, rikosylikomisario kertoi.
Ruumista etsittiin Johanssonin osoittamasta paikasta. - Noin kolmen hehtaarin alue on tutkittu maatutkalla, ruumiskoiralla, lapiolla ja osin kaivinkoneella kahteenkin kertaan. Se ei ole enää siellä. Maaperä on aika pehmeää ja uskon, että eläimet ovat vieneet ruumiin.
- Kukaan ei tiedä olisiko juttu selvinnyt ilman Johanssonin tunnustusta. Ainakin se olisi ollut äärimmäisen vaikeaa. Totta kai tunnustus on merkittävä ja tässä tapauksessa ratkaiseva.
Tolvasen mukaan monet Johanssonin kertomat yksityiskohdat on tarkistettu, eikä mikään viittaa siihen, että tunnustus olisi keksitty.
- Käsitykseni mukaan Johansson olisi tunnustanut teot aikaisemmin, koska ne ovat painaneet häntä. Hänellä on ollut moraalinen ongelma, koska hän ei halunnut olla vasikka.
Syyntakeisuus?
Johanssonin asianajaja Pekka Kivi sanoi, että Johansson oli tekohetkillä alentuneesti syyntakeinen ja mielentilan arvioimista vanhojen mielentilojen perusteella.
- En halua mihinkään tutkimuksen, Johansson sanoi itse. - En halua edes hovioikeuteen. Haluan, että juttu päättyy tähän.
Kivi esitteli Johanssonin aiempia mielentilatutkimuksia. Johansson halusi, että ne käydään läpi julkisessa istunnossa, vaikka Kivi oli jo pyytämässä suljettuja ovia.
Ensimmäinen oli tehty 1983 Loviisan raastuvanoikeudelle tapon yritystä -koskevassa jutussa. Siinä kerrottiin Johanssonin persoonallisuushäiriöstä ja väkivaltaisesta isästä. Raastuvan oikeus piti tuolloin Johanssonia alentuneesti syyntakeisena.
Johanssonin syyntakeisuutta arvioitiin myös Sami Huhtimon murhan yhteydessä KKO:ta myöden. 2002 tehdyssä mielentilatutkimuksessa tehtiin seuraavat diagnoosit: skitsoaffektiivinen häiriö, maaninen muoto, antisosiaalinen persoonallisuus, monimuotoinen päihderiippuvuus (amfetamiini, kokaiini). Terveydenhuolloin oikeusturvakeskus piti Johanssonia alentuneesti syyntakeisena.
Niin käräjäoikeus, hovioikeus kuin korkein oikeus katsoivat Johanssonin syyntakeelliseksi. Lue KKO:n päätösFinlex-linkistä
KKO totesi 2004, että Johanssonin "käyttäytyminen ennen tekoa ja sen jälkeen, itse teosta ilmenevät seikat sekä hänen suhtautumisensa tekoon puhuvat sitä vastaan, että hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään olisi hänen sairautensa tai persoonallisuushäiriönsä vuoksi ollut tekohetkellä merkittävästi alentunut ja että hän siten olisi ollut täyttä ymmärrystä vailla."
Syyttäjä Ilander katsoi, ettei tarvetta uudelle mielentilalle ole tarvetta. - Se on arvioitu oikeudellisesti KKO:ssa. Olisi vaikea projisoida tilannetta taaksepäin.
Nyt takana seitsemän ja puoli vuotta elinkautista
Johansson on istunut Huhtimon murhasta langetettua elinkautista seitsemän ja puoli vuotta. Keskimäärin elinkautista on viime aikoina istuttu noin 14 vuotta. Pisimmillään elinkautiset ovat venyneet noin kahteenkymmeneen vuoteen. Elinkautisesta voi vapautua presidentin armahduksella tai Helsingin hovioikeuden päätöksellä.
Johannon tuomittu aikanaan myös törkeästä huumausainerikoksesta ja 2001 hänet yritettiin surmata autopommilla.
Aiempia juttuja Johanssonista:
1.6.2001
15.2.2002
Katso Jarkko Sipilän juttu (Kymmenen uutiset 23.4.2009)
Sumo video id
POLIISIN VIDEO JARI AALTOSEN MURHAN TODISTUSAINEISTOSTA
