Jatkuva huolestuneisuus voi olla mielenterveyden häiriö

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö luokitellaan mielenterveyden häiriöksi ja sille on tyypillistä jatkuva ja pitkäaikainen huolestuneisuus. Häiriöstä kärsii noin kahdeksan prosenttia perusterveydenhuollon asiakkaista.

– Ongelmana on usein se, että ahdistusta ei tiedosteta, sillä se kanavoituu ruumiillisiksi oireiksi. Niiden vuoksi käydään lääkärissä usein, mutta mitään syytä ongelmille ei kuitenkaan löydy. Ahdistuneisuushäiriö yleistyy iän myötä, ja sitä esiintyy yleisimmin keski-ikäisillä ja naisilla, psykiatrian dosentti, erikoislääkäri Tarja Melartin kertoo.

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeisimmät oireet ovat sydämentykytys, hikoilu, vapina ja suun kuivuminen. Näiden lisäksi häiriöstä kärsivällä saattaa olla myös muita oireita, kuten esimerkiksi hengitysvaikeuksia, särkyjä, ahdistuksen tunnetta, ärtyneisyyttä ja nukahtamisvaikeuksia.

– Oireet ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä, ja ne ovat seurausta siitä, että elimistö on jatkuvassa hälytystilassa. Jokainen meistä on joskus ahdistunut, mutta kyse on ahdistuneisuushäiriöstä silloin, kun tunne heijastuu arkipäivään ja toimintakykyyn tai aiheuttaa kärsimystä, Melartin sanoo.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ei välttämättä aiheuta työkyvyttömyyttä, mutta se heikentää elämänlaatua ja vaikuttaa väistämättä myös sosiaalisiin suhteisiin.

– Häiriöstä kärsivä ei välttämättä osaa ajatella, että elämä voisi olla kevyempääkin. Sairaus on kuitenkin tärkeää tunnistaa, jotta siihen voidaan saada hoitoa. Samanaikaisesti sen kanssa esiintyy usein myös masennusta, Melartin sanoo.

Oikean diagnoosin saaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Lääkäriin hakeutuminen saattaa pitkittyä, sillä häiriön vaivihkaisen kehittymisen ja vaihtelevien oireiden vuoksi ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä saattaa ajatella, että murehtiminen yksinkertaisesti kuuluu hänen luonteeseensa. Yleensä lääkärin apua haetaan fyysisiin oireisiin, ja niille etsitään selitystä muista asioista kuin psyykkisistä ongelmista.

– Diagnosoinnin toinen ongelma on terveydenhuoltojärjestelmässä. Perusterveydenhuollossa on harvoin pitkäaikaisia potilassuhteita, jolloin uusi lääkäri on fyysisten oireiden kanssa aina aloitustilanteessa. Häiriön tunnistaminen vaatii lääkäriltä sekä potilaan tuntemista että häiriön muistamista, Melartin toteaa.

Pitkäaikaisuudestaan huolimatta yleistynyt ahdistushäiriö on hoidettavissa. Hoitokeinona käytetään psykoterapeuttisia menetelmiä, lääkehoitoa sekä usein myös näiden yhdistelmää.

– On hyvin tyypillistä, että sairaus vaatii pitkäaikaista hoitoa. Mutta se voidaan hyvin hoitaa niin, että potilas toipuu siitä kokonaan.

Lue myös:

Deski/MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock/Piotr Marcinski, Oleg Golovnev