Suomi 1997. Ohjaus: Heikki Kujanpää. Käsikirjoitus: Sami Parkkinen ja Heikki Kujanpää. Perustuu Sami Parkkisen novelliin Mutanen. Kuvaus: Petri Rossi. Leikkaus: Jukka Nykänen. Musiikki: Timo Hietala. Tuotanto: Mika Ritalahti. Pääosissa: Sampo Borgar, Antti Raivio, Tommi Korpela, Siiri Nordin, Hannu Kivioja, Tarja Heinula.
Viimeisen parin vuoden aikana on ilolla voinut huomata, että kotimaisella elokuvalla menee loppujen lopuksi kohtuullisen hyvin. Nykyään on lähes itsestäänselvää, että elokuvan tekninen puoli on hallussa: kuvaus, leikkaus ja ääniraita eivät enää onnahtele miten sattuu. Tuoreimpien tuotantojen kohdalla näkyy myös iso harppaus kohti elävämpää kerrontaa - tämä pätee myös Heikki Kujanpään Jäänmurtajaan, joka on tuotantoprojekti Sparrausringin viimeinen työ. Sparrausrinki perustettiin, jotta uudet tekijät olisivat saaneet tilaisuuden näyttää osaamisensa puolipitkän eli noin tunninmittaisen elokuvan puitteissa. Projektin tunnetuin ja menestynein elokuva on Markku Pölösen Onnen maa.
Sami Parkkinen ja Kujanpää ovat yhdessä työstäneet elokuvan käsikirjoituksen Parkkisen novellin pohjalta. Jääkiekkomaailmaa kuvaavan elokuvan päähenkilö on 14-vuotias Petri (Sampo Borgar), jonka näkökulmasta kertomus etenee. Petrin kotoa pois muuttanut isä (Antti Raivio) on myös äidin miesystävä Mutasen (Tommi Korpela) valmentaja. Kolmiodraaman ainekset ovat kasassa. Elokuvan käännekohta on se, kun Petri huomaa, miten kaikkien halveksima Mutanen saa suuttuessaan lähes yliluonnolliset voimat. Raivon nostattamisesta tulee valmennusmetodi, joka muuttaa Mutasen surkeasta köntyksestä pelihirmuksi. Kaikkien elämä mullistuu uuden sankaruuden edessä, kun arkitodellisuuteen yhdistyy satujen magia. Vakavasta tulee koomista ja päinvastoin.
Jäänmurtaja on tragikomedia. Se kuvaa miehistä uhoa, isän ja pojan suhdetta, suomalaista arkea ja junttimaisia asenteita. Elokuva naureskelee suomalaisten hurrivihalle, heikolle itsetunnolle ja kelvottomille esikuville. Mutta elokuvan nauru on hyväntahtoisen lämmintä. Elokuvan henkilöhahmot ovat mainioita. Sampo Borgar herkkänä teinipoikana, Antti Raivio itsetuntoaan menettävänä isänä ja Tommi Korpela hieman hidasälyisenä kiekkoilijana ovat kaikki huolellisesti rakennettuja luonnekuvia. Elokuva ei junnaa paikallaan vaan kuljettaa aika tarkasti tunninmittaisen tarinansa ponnekkaasti päätökseen.
Teksti: Minna Karila