Suomen Kuntoliikuntaliiton pilottihankkeena tekemän harrastejääkiekon terveysprofiilin tulokset kertovat jääkiekkoharrastuksen monipuolisista terveysvaikutuksista. Harrastajat kokevat lätkän pelaamisen paitsi hyvänä kunnon kohottajana, myös erinomaisena psyykkisten voimavarojen ja sosiaalisen pääoman lisääjänä.
- Halusimme lähestyä harrastekiekkoa vähän uudesta näkökulmasta, jotta saisimme harrastajille lisäinformaatiota siitä, mitä hänen kehossaan tapahtuu jääkiekkoa pelatessa, Jääkiekkoliiton harrastekiekon kehittäjä Kimmo Oikarinen kertoo.
Joukkue- ja pelaajamäärät ovat viime vuosina olleet kovassa nousussa jääkiekon veteraanisarjoissa.
- Pelipassin omaavia harrastajapelaajia on meillä noin 11 000. Määrä on ollut voimakkaassa nousussa. Harrastekiekko on suurin kasvava osa-alue toiminnassamme ja siihen haluamme myös panostaa lajiliittona, Oikarinen sanoi.
Vaikka lähes jokaiselta paikkakunnalta löytyy nykyään jäähalli ja tekojääratoja, jääaikaa on silti käytössä rajallisesti. Harrastejoukkueet pääsevät yleensä jäälle aamuvarhaisella tai iltamyöhään, jos aina silloinkaan.
- Toivoisimme jääkiekon parissa, että halleja ja ratoja olisi lisää, mutta onneksi niitä rakennetaan koko ajan. Päättynyt talvi tietysti edesauttoi sitä, että ihmiset pääsivät liikkumaan. Resurssit ovat tällä hetkellä hyvät, mutta tavallaan rajalliset. Kasvua tulisi huomattavasti enemmän, mikäli meillä olisi jääresursseja enemmän käytettävissä, Oikarinen totesi.
Suomen Kuntoliikuntaliitto aloitti lajien terveysprofiilien tekemisen elokuussa 2009 pilottihankkeella harrastejääkiekosta sekä taitoluistelusta. Jääkiekkoliiton malli on pohjana jatkossa,kun työtä jatketaan muiden lajien parissa.
Lue myös: Suosikkinäyttelijä kertoo kiekkoharrastuksestaan
Sumo video id