Uskontokuntien määrä lisääntyi Venäjällä räjähdysmäisesti ateistisen Neuvostoliiton romahdettua. Kannatustaan ovat lisänneet eritoten erilaiset protestanttiuskovaisten lahkot, kuten helluntailaisuus ja baptismi.
Erikoisimpia tapauksia ovat maailmanlopunryhmät. Esimerkiksi toissa vuonna kymmenet lopunaikaan uskovat ihmiset piiloutuivat kuukausiksi maan alle Keski-Venäjällä.
Ortodoksinen kirkko on edelleen Venäjän vakiintuneemman uskontoelämän johtotähti. Se on saanut käytännössä valtiollisen aseman, ja kirkkoa johtava patriarkka nähdään aina valtiojohdon rinnalla tärkeinä merkkipäivinä.
Tärkein kannattajakuntaansa kasvattava uskonto on kuitenkin islam, joka on jo nyt Venäjän toiseksi suurin uskonto. Syy on väestökehityksessä: siinä missä slaavilaisten venäläisten määrä tasaisesti vähenee, muslimiväestön osuus kasvaa.
Onkin arvioitu, että jos mikään ei muutu, Venäjän väestöstä suurin osa saattaa olla muslimeja noin kolmen vuosikymmenen kuluttua.
(MTV3 - STT)