Internet taloyhtiössä - laajakaistahankinnat ja sähköinen asiointi

Kokouskutsut, tiedotteet ja muu taloyhtiön sisäinen viestintä toimii kätevästi internetin kautta. Pesutuvan tai saunavuoron varaus voi niinikään tapahtua sähköisesti.

Taloyhtiöiden sähköisiä palvelukeskuksia tarjoavat taloyhtiöille teleoperaattorit, mutta myös edistyksellisimmät isännöintitoimistot ovat kehittäneet sähköistä palveluaan. Kiinteistösihteeri Kati Tiilikainen Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy:stä kuvailee tyypillistä tilannetta:

- Kun isännöitsijä istuu hallituksen kokouksessa, hänellä on mukanaan kannettava tietokone. Hän kirjoittaa pöytäkirjan, tuo sen työpaikalleen ja asentaa tänne järjestelmään. Sen jälkeen me sihteerit pääsemme käsittelemään sitä omilla salasanoilla ja tunnuksilla. Samana tai seuraavana päivänä se lähetetään sähköpostin välityksellä hallituksen jäsenille.

Samalla tavalla olemme tiiviissä yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten kanssa. Kutsuja muutetaan, jos aikataulu tai sisältö muuttuu... Järjestyssääntöjä ja tiedotteita voidaan muokata todella nopealla aikataululla - kaikki toimii sähköisen verkon välityksellä.

Asunto Oy Ruoholahden hallituksen puheenjohtaja Tove Varis vahvistaa asian:

- Hallituksen sisällä keskustellaan paljon nimenomaan sähköpostitse. Sillä tavalla pystyy levittämään tietoa nopeasti ja tehokkaasti.

Budjetit ja pöytäkirjat löytyvät netistä, joten paperimäärä vähenee tietokoneen myötä huomattavasti. Itse käytän tätä eniten tarkistaakseni, minkälaisia vikailmoituksia asukkaat ovat tehneet. Vastaaminen käy hyvin helposti. Voin tehdä sen illalla yhdentoista aikaan ja lukea vastauksen seuraavana päivänä.

Taloyhtiöasioista kiinnostuneille on tarjolla myös erilaisia yleisinformatiivisia nettisivustoja, joista kattavin on syntynyt Suomen Kiinteistöliiton johdolla - Taloyhtiö.net. Päätoimittaja Timo Tossavainen:

- Huomasimme aikoinaan sen, että internetissä on valtavasti valmista tietoa taloyhtiöille. Netille tyypilliseen tapaan se vain oli hajallaan lukemattomien eri toimijoiden sivuilla. Päätimme saada asiantilaan korjauksen. Taloyhtiö.netin perusajatus on koota tieto yhteen paikkaan, josta pääsee eteenpäin.
Taloyhtiö.netistä löytyy esimerkiksi perustietoa juuri tästä puheena olevasta asiasta: kun taloyhtiössä ryhdytään hankkimaan laajakaistayhteyttä, sieltä löytyy erilaisia oppaita hankinnan toteuttamiseksi. Siellä on myös perustietoa asumisesta, peruskorjauksista, talousasioista. ja vaikkapa hyvästä vuokratavasta sekä vuokralaisille että vuokranantajille.

Taloyhtiö.net on kaikille avoin yleinen tiedonhakupaikka. Sinne pääsee maksutta - rekisteröityneille käyttäjille on tulossa oma osionsa, mutta sekin on maksuton. Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille on luvassa myös oma jäsenosionsa. Tähän samaan tekniseen alustaan taloyhtiön on jatkossa mahdollista tilata myös omat internetsivut.

Toteutuksen tekniset edellytykset

Taloyhtiön koko, sijainti ja käyttäjien tarpeet määrittelevät pitkälti sen millainen laajakaistainen Internet-yhteys on sopivin. Koska tekniikoita ja käyttäjiä on hyvin erilaisia on hanke syytä valmistella hyvin. Mitä vaihtoehtoja taloyhtiöille on tarjolla laajakaistaverkon toteutukseen - ja mitä teknisiä valmiuksia kiinteistöltä vaaditaan?

- Taloyhtiön omasta viestintäverkosta riippuu hyvin pitkälle se, miten internetyhteys voidaan toteuttaa, selventää tutkija Mikko Tiainen Suomen Kiinteistöliitto Oy:stä.
- Taloyhtiöissä kiinteistöjen sisäinen viestintäverkko on joko puhelinsisäjohtoverkko, uusi yleiskaapelointi tai antenniverkko. Käytännössä kaikissa taloyhtiöissä on olemassa puhelinsisäjohtoverkko ja antenniverkko.
Kiinteiden laajakaistayhteyksien hankinnan vähimmäisvaatimuksena on, että ainakin kiinteistön puhelinsisäjohtoverkko soveltuu yhteyksien jakamiseen eri huoneistoihin. Suosituksena on ollut, että yli 20-30 vuotta vanhojen puhelinsisäjohtoverkkojen käyttökelpoisuus laajakaistayhteyksiin tulisi tarkistaa kuntotutkimuksella. Paras ratkaisu taloyhtiöissä on tietysti uusi yleiskaapelointi, sillä se soveltuu niin tavallisiin puhelinyhteyksiin, laajakaistaisiin internetyhteyksiin kuin digitaalisten tv-lähetysten vastaanottoon.

Se, mitä vaihtoehtoja taas on markkinoilla tarjolla, riippuu ensinnäkin siitä, mistä alueesta on kysymys. Toisilla paikkakunnilla yhteyksiä voi tarjota vain yksi verkkoyritys kun taas toisella paikkakunnalla palveluntarjoajia voi olla kymmenkunta. Yhdelläkin verkkoyrityksellä voi silti olla tarjolla eri vaihtoehtoja.

Helpoimmat ratkaisut taloyhtiön kannalta ovat tietysti asukas- eli huoneistokohtaiset liittymät, mutta näissä kuukausimaksu on pääsääntöisesti käyttäjälle korkeampi kuin taloyhtiön kautta hankitussa liittymässä. Näissä ei taloyhtiön puolelta tarvita mitään toimenpiteitä.

Taloyhtiön hankkiman liittymän kautta asukas voi saada yleensä edullisemman internetyhteyden. Taloyhtiöiden kiinteissä laajakaistaliittymissä on tarjolla kaksi ääripäätä: kiinteistöliittymä tai yritysliittymä eli kiinteistön lähiverkko, jota hoidetaan omatoimisesti. Lisäksi on tarjolla näiden välimuotoja.

Jonkun pitää hoitaa liittymää - onko oma apu paras apu?

Kiinteistöliittymistä käytetään usein myös nimitystä taloliittymä tai taloyhtiöliittymä. Siinä periaate on se, että palveluntarjoaja vuokraa ja asentaa tarvittavat laitteet taloyhtiölle, hallinnoi ja ylläpitää niitä sekä hoitaa myös laskutuksen niille asukkaille, jotka haluavat internetyhteyden tämän liittymän kautta. Kiinteistöliittymissä palveluntarjoajilla on tarjolla usein kattava joukko erilaisia internetpalveluja, kuten kotisivutila ja sähköpostiosoite. Nämä palvelut sisältyvät liittymän kuukausiveloituksen piiriin, halusi käyttäjä niitä tai ei. Joitakin palveluja tarjotaan myös lisämaksusta, kuten esimerkiksi palomuurien virustorjuntapalvelut.

Täysin omatoimisesti hoidettu ns. kiinteistön lähiverkko ts. yritysliittymä edustaa taas toista ääripäätä, jossa taloyhtiö hankkii kaikki kiinteistöön asennettavat laitteet omistukseensa ja vuokraa perusliittymän eli kiinteän yhteyden joltakin verkkoyritykseltä. Tällöin asukkailla on käytössä internet-sivujen selaamiseen ja tiedostojen siirtoon tarvittava yhteys, mutta ei muuta. Lisäpalvelut ostetaan erikseen verkkopalveluyrityksiltä. Taloyhtiö vastaa kokonaan mm. yhteyksien jakamisesta ja niiden laskuttamisesta sekä laitteiston ja yhteyksien ylläpidosta.

Tässä tapauksessa internetyhteyden asukaskohtaiset kuukausimaksut ovatkin halvimmillaan, mutta taloyhtiö ottaa vastuulleen lähes kaiken eikä kuukausimaksuissa yleensä näy se ylimääräinen työ jota ylläpito ja hallinnointi vaatii. Lisäksi taloyhtiön osakkaista pitäisi löytyä teknistä osaamista - kuka takaa sen, että sitä on aina saatavissa?

Kuten aikaisemmin mainittiin, näiden ääripäiden väliltä löytyy myös erilaisia variaatioita. Taloyhtiö voi esimerkiksi hankkia perusliittymän eli yhteyden sekä tarvittavat laitteet sekä teknisen ylläpidon joltakin verkkoyritykseltä ja antaa jokaisen asukkaan itse hankkia tarvittavat lisäpalvelut joltain verkkopalveluyritykseltä. Näin saadaan vielä suhteellisen edullinen internetyhteys, mutta taloyhtiön ei tarvitse ottaa vastuuta ylläpidosta.

Tällä hetkellä taloyhtiöille tarjotaan pääsääntöisesti, joko HomePNA-tekniikkaan perustuvia tai kaapelitelevisioliittymään perustuvia ratkaisuja. HomePNA-tekniikan suosiota lisää se, että siinä hyödynnetään taloyhtiön puhelinsisäjohtoverkkoa ja tähän tekniikkaan soveltuva puhelinsisäjohtoverkko löytyy suurimassa osassa taloyhtiöitä. Uusi yleiskaapelointi mahdollistaa vielä muitakin vaihtoehtoja. Myös langattomat internetyhteydet ovat mahdollisia ja näiden suosio voi tulevaisuudessa kasvaa.

Jos taloyhtiön puhelinsisäjohtoverkko on kunnossa, tekniikka sekä palveluntarjoajat kilpailutettu, käyttäjien kuukausimaksut saadaan yhteysnopeudesta ja käyttäjien määrästä riippuen esim. HomePNA ratkaisuissa noin 5-20 euron kuukausitasolle.

Entäs sitten päätöksenteko ja laskutus?

Meille on tullut asiaan liittyvä katsojakysymys:

Asumme taloyhtiössä ja haluaisimme edullisen laajakaistaisen Internet-yhteyden. Miten etenemme?

Vastaajana lakimies Tiina Hallberg, Suomen Kiinteistöliitto ry:
- Taloyhtiön jakamaa Internet-yhteyttä koskeva hanke voi lähteä liikkeelle osakkaan, hallituksen tai isännöitsijän taholta. Hallitus valmistelee asian ja päätös taloyhtiölle hankittavasta tekniikasta tehdään yhtiökokouksessa.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan toimiin, jotka yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, tai ne vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin, isännöitsijä ja hallitus saavat ryhtyä vain yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

- Päätökseksi tulee se kanta, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä. Kyseessä on siis normaali enemmistöpäätös. Jos yhtiökokouksen enemmistö ei kannata hanketta, voi enemmistö antaa suostumuksensa hankintaan. Hankkeeseen ryhtyvät voivat maksaa hankkeen keskenään sopimallaan tavalla.

Asunto-osakeyhtiölaissa on määrätty mihin vastiketta voidaan käyttää:
"Yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön perusparannuksesta tai uudistuksesta johtuvat menot. Edellytyksenä on, että uudistuksella/perusparannuksella kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan tämän ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, eikä osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi."

"Yhtiölle hankittava tekniikka (esim. ADSL-reititin ja HomePNA-kytkin) voidaan kattaa vastikevaroin. Vastikeperuste määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaan. Muunlainen jako edellyttää tässä tilanteessa käytännössä kaikkien suostumusta. Asukas hankkii omalla kustannuksellaan tietokoneeseen tarvittavan HomePNA- verkkokortin/sovittimen.
Internet-yhteydestä perittävä kuukausimaksu, jonka taloyhtiö suorittaa palveluntarjoajalle, peritään vain käyttäjiltä yleensä taloyhtiön laatiman sopimuksen tai yhtiöjärjestykseen otettavan erillisen vastikepykälän nojalla."

Viikon päästä jatkamme taloyhtiöiden viestintäverkkoasioilla. Silloin kerromme miten taloyhtiöiden ja niiden asukkaiden tulee varautua digitaalisen television läpimurtoon - milloin se sitten alkaakaan...

Kysymyksiä voi lähettää:
Joka Kodin Asuntomarkkinat
Malminrinne 1 B
00180 Helsinki

sähköposti: info@asuntotieto.com
www.mtv3.fi/asuntomarkkinat
(JKA 2.11.2003)