Ilmavoimat tähyää mukaan kansainväliseen toimintaan

Tulevaisuudessa suomalaiset saattavat osallistua kriisinhallintatehtäviin myös ilmasta käsin.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö on valmis käytettäväksi maailman kriisipesäkkeissä jo ensi vuoden aikana. Sen jälkeen osallistuminen olisi vain poliittisesta päätöksenteosta kiinni.

Valmiusyksikön on ensin päästävä läpi tiukasta Nato-arvioinnista, jossa ilmavoimien suorituskykyä arvioidaan ulkopuolisin silmin. Suomi osallistuu arviointiin ensimmäisenä sotilasliiton ulkopuolisena maana.

Yksikön koulutus alkoi noin vuosi sitten. Toisin kuin Maavoimien taistelujoukot, Ilmavoimien valmiusyksikkö ei ole jatkuvasti koossa. Henkilöstö jatkaa jokapäiväistä rauhanajan työtään, ja yksikkö kootaan yhteen harjoitusten ajaksi.

Arviointiprosessiin liittyen yksikölle on järjestetty harjoituksia, joissa Naton asettamia tavoitteita on testattu.

- Tavoitteista osa on meille uusia ja vieraita. Meillä on oppimista esimerkiksi siinä, miten toimitaan tukikohdassa kotimaan ulkopuolella, kertoo Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Lauri Puranen.

Osaaminen luupin alle syksyllä

Varsinainen voimainkoitos on edessä syyskuussa, kun valmiusjoukko viedään Saksaan Nato-arvioinnin taktiseksi osaksi. Tässä yhteydessä toiminnasta arvioidaan perusteellisesti joukon siirtyminen, tukikohdan perustaminen ja operatiivinen toiminta.

Työn tarkkuudesta kertoo, että suomalaisten reilun 200 miehen vahvuista osastoa saapuu arvioimaan suurin piirtein samanvahvuinen Nato-lähetystö. Jos arviointi menee nappiin, valmiusyksikkö saa kolme vuotta voimassa olevan Nato-kelpuutuksen.

- Uskon vahvasti, että pääsemme läpi. Henkilöstömme on tehnyt erinomaista työtä, Puranen sanoo.

- Valmistautuminen on antanut myös hyvää esimakua, millaista olisi lähettää joukko operaatioon. Sekin olisi voimainkoitos.

Lopullisena tavoitteena on ilmoittaa suomalainen valmiusyksikkö mukaan sotilasliiton nopean toiminnan joukkoihin, mikä edellyttää eduskunnan päätöstä.

Kriisinhallintatehtävissä suomalaisten kontolle voisi ajatella lähinnä lentokieltoalueen suojaustehtäviä. Kun Horneteille tulevaisuudessa hankitaan myös ilmasta maahan -iskukyky, mahdollinen tehtäväkenttä laajenee merkittävästi.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat