Ilmatieteenlaitos kokeili pitkän ajan ennustetta

Mennyttä kesää märemmissä maisemissa kahlattiin viimeksi vuonna 1981. Viime kesänä sademäärät vaihtelivat 250 millimetristä noin 400 millimetriin. Eniten satoi Pudasjärvellä - 411 milliä - mutta keskimäärinkin koko maassa satoi jopa 2 kertaa enemmän kuin tavallisesti. Suurimmat vuorokautiset sademäärät olivat Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla 70 millimetrin luokkaa.

Jokaisena kesäkuukautena mitattiin noin 20 sadepäivää, jolloin vettä vihmoi vähintään 0,1 millimetriä. Heinä- ja elokuussa muutamilla paikoilla saatiin niskaan jopa yli 25 sadepäivän vedet. Sateesta seurasi se, että auringonpaiste jäi vastaavasti vähäiseksi. Erityisen vähän paistetta saatiin elokuussa. Kesäkuussa aurinko paistoi noin 75 prosenttia ja heinäkuussa lähes 90 prosenttia keskimääräisestä. Koko kesän aikana auringossa saatiin paistatella huomattavan vähän Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Elokuussa taas Pohjois-Suomi oli lähes ennätyksellisen harmaa.

Hellepäiviä niukasti

Hellepäiviä oli lähes koko maassa vain yhdestä kolmeen. Tämä on peräti kymmenkunta päivää vähemmän kuin tavallisesti. Ainoastaan Lappeenranta, Utti ja Oulu saivat nauttia useammista hellepäivistä. Elokuussa ei hellepäiviä ollut ainoatakaan. Viimeksi tätä valjumpi kesäsää on kohdannut vuosina 1962 ja 1976. Vaikka sade ja paisteen puute kiusasivatkin, oli mennyt kesä lämpötiloiltaan varsin tavanomainen. Kesäpäivät olivat viime kesänä keskimääräistä viileämmät ja yöt pitkän ajan keskiarvoa lämpimämmät. Kesän keskilämpötila jäi hieman pitkän ajan keskiarvon alapuolelle, mutta vastaavia lämpötiloja on Ilmatieteen laitoksen mukaan noin joka toinen vuosi.

Ilmatieteenlaitos kokeili pitkää ennustetta

Ilmatieteenlaitos harjoittelee pidempien ennusteiden tekemistä. Tämän kesän sää oli jo ennustettu, niin myös alkava syksy. Miten ennusteiden teko onnustui tähän asti, mm. sitä kyseli Lauri Karhuvaara meteorolgi Visa Salojärveltä aamun Huomenta Suomessa. Kuuntele haastattelu.