Huittinen valittaa koulukiusaamispäätöksestä

Asiaa oli käsitelty oppilashuoltoryhmässä ja kiusaajia oli puhuteltu. Siukonen muistuttaa, että kiusaamisesta on vaikea saada selkeää näyttöä, joka mahdollistaisi asian viemisen pidemmälle. Kiusaaminen sinänsä on aina vakava ongelma, hän korostaa. Käräjäoikeudessa käsitelty kiusaaminen oli alkanut jo 1989. Siukonen tuli itse virkaansa vasta elokuussa, joten hän ei tunne tarkasti Huittisten koulutoimen aiempaa toimintaa kiusaamisen vähentämiseksi. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei koulu- ja työpaikkakiusaaminen vielä 90-luvun alussa ollut herättänyt yhtä vilkasta huomiota kuin viime vuosina.

-Toisaalta aina on ollut tiedossa, ettei kiusaaminen ole sallittua, hän myöntää. Oikeuden päätöksestä voi hänen mielestään koitua jotain hyvääkin eli lisää valtakunnallista asennekeskustelua kiusaamisongelmasta.

Oikeustapaukset määrittävät lain tulkinnan

Vaikka Kokemäen käräjäoikeuden päätös koski vanhan koululainsäädännön aikaa, se antaa ensi kertaa oikeuden tulkinnan siitä, minkälaista käytöstä koulussa voidaan sallia ja miten siihen pitäisi puuttua. Vasta oikeustapaukset antavat käytännössä sisällön myös uuden koululain pykälälle, jossa oppilaille luvataan oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Kirjaus selventää koulutuksen järjestäjän eli yleensä kunnan vastuuta koulukiusaamisesta, toteaa lainsäädäntöneuvos Arto Sulonen opetusministeriöstä.

Mahdollisista vahingonkorvauksista päätetään kuitenkin niitä koskevan lain mukaan. Sulonen huomauttaa koululain pykälän olevan sellaisenaan melko abstrakti. Sen on kuitenkin tarkoitus turvata sekä oppilaiden fyysinen että henkinen hyvinvointi.

Mitä tahansa kiusoittelua oikeuteen ei kuitenkaan voi viedä, vaan kiusaamisen täytyy olla järjestelmällistä ja muistuttaa henkistä väkivaltaa, lainsäädäntöneuvos arvioi. Hän huomauttaa tilanteen muistuttavan myös tupakkaoikeudenkäyntejä, joissa pulmana on ollut syy-yhteyden todistaminen. Koulukiusaamista käsitellessään oikeusistuimet joutuvat samalla tavalla arvioimaan, miten selvästi se on vaikuttanut esimerkiksi oppilaan mielenterveyden järkkymiseen.

Valituspäätös saa tukea

Huittisten päätös valittaa tuomiosta on saanut tukea monilta tahoilta. Suomen kuntaliiton oikeusoppineet ovat kehottaneet kuntaa valittamaan tapauksesta. Myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on antanut tukensa kunnalle. Keskuksen mukaan tässä tapauksessa ei ole kyllin selvästi näytetty toteen lain vaatimaa kiusaamisen ja sairauden välistä yhteyttä. Ennakoitavissa on, että Huittisten korvauspäätös nostattanee muitakin vastaavia oikeudenkäyntejä.

Myös Ruotsissa vastaavaa

Myös Ruotsissa koulukiusaamiseen ollaan puuttumassa oikeusteitse. Grumsin kunta tuomittiin hiljattain maksamaan 125 000 kruunua eli noin 85 000 markkaa korvauksia koulukiusatulle tytölle. Koulukiusaaminen alkoi tytön jouduttua 13-vuotiaana uuteen kouluun, kun hänen perheensä muutti Grumsiin 280 kilometriä Tukholmasta länteen.

Jatkuva kiusaaminen aiheutti tytölle henkisten kärsimysten ohella mahavaivoja ja migreeniä. Tilanne kävi lopulta niin ahdistavaksi, että tytön perhe joutui muuttamaan kokonaan toiseen kuntaan.

Raimo Pitkäsen jutussa puhuvat koulukiusattu tyttö Mervi Välimäki sekä opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala (Kesto 1:49)

(MTV3-STT-TT)