Lahden dopingskandaalin ja Kaisa Variksen käryn laineet eivät hukuta suomalaisen maastohiihdon tulevaisuutta. Hiihtoliiton puheenjohtaja Seppo Rehunen vakuutti sunnuntaina Lieksassa, että liitto aikoo selvitä kunniallisesti tuleviin arvokisavuosiin.
Se tarkoittaa taloudellisten edellytysten luomista myös hiihtäjien harjoittelulle.
-Vuodet 2005-2007 ovat sellaisia vuosia, joina monella meidän hiihtäjällämme on todennäköisesti uran huippukohta, Rehunen ennakoi.
Val di Fiemmen MM-kisoissa Suomi jäi lopulta ilman mitalia, mutta suunta oli kuitenkin Salt Lake Cityn olympialaisiin verrattuna myönteinen. Lisäksi kevään maailmancupit toivat useita palkintosijoja. Lupaavia urheilijoita on, ja Rehusen mukaan liiton tehtävänä on luoda heidän urheilemiselleen edellytykset.
-Emme voi tehdä niin, että ilmoittaisimme vain urheilijoille, että hoitakaa itse sponsorit. Perinteet ovat vahvat, ja Hiihtoliiton pitää toimia maastohiihdon taustaorganisaationa, Rehunen totesi.
Maastohiihdolta puuttuu liiton organisaatiossa lajipäällikkö, jonka pesti jätettiin täyttämättä Lahden skandaalin jälkeen iskeneessä rahapulassa. Niinpä vastuuta lajin taustatyöstä siirtyy liiton yleisjohdolle.
Ministeriö ja tukijat avainasemassa
Variksen dopingkäryn tultua julki muut lajiryhmät valottivat hankkeitaan irtautua Hiihtoliitossa entistä itsenäisemmiksi. Rehunen arveli Lieksassa, että alppihiihto ja freestyle saattavat jatkossa toimia taloudellisesti itsenäisenä yksikkönä. Hän toivoi kuitenkin, että mäkihyppy ja yhdistetty jatkaisivat hiihdon tapaan liiton siiven alla.
Maastohiihdon jatkosuunnitelmien suhteen keskeistä on opetusministeriön kanta valtionavusta. Hiihtoliitto raportoi kuluneella viikolla ministeriölle, ettei liitolla olisi ollut mahdollisuutta estää Variksen dopingtapausta. Ainakin päävalmentaja Reijo Jylhä arvelee ministeriön kuitenkin rankaisevan Hiihtoliittoa jotenkin, koska se on viime vuosina omaksuttu linja. Esimerkiksi Suomen urheiluliitto menetti osan valtionavustaan kuulantyöntäjä Ville Tiisanojan ja kiekonheittäjä Timo Tompurin jupakan takia. Rehusen mukaan avainkysymys on myös se, mikä on kansan ja yrityselämän tahto jatkaa maastohiihtoa Suomessa.
Urheilijoilta ehdotus pelisäännöiksi
Päävalmentaja Jylhä ei itke rahan perään, vaan uskoo, että valmennuksen perusedellytykset pystytään luomaan. Jylhä luottaa siihen, että hiihtoon panostavia tukijoita on yhä mahdollisuus löytää.
-Tarvitsisimme yhden tai kaksi pellepelotonta mallia Station 1, Jylhä sanoi. Polttoaineyritys tuli hiihdon sponsoriksi heti Lahden MM-hiihtojen jälkeen, kun yleinen suuntaus oli vetää kaikki mahdolliset rahat hiihdolta pois.
Jylhälle kevät on uuden rakentamisen aikaa, ja päävalmentaja on halukas kuuntelemaan urheilijoiden näkemyksiä jatkosta.
-Olen pyytänyt urheilijoilta 9. huhtikuuta mennessä viestin siitä, millaisia toimintasääntöjä maajoukkueen olisi noudatettava. Yhteisten pelisääntöjen hyväksyminen on jatkossa edellytys kansainväliseen toimintaan pääsemiseksi, Jylhä kertoi.
Tarkat säännöt ovat tarpeen, jotta liitto voi asettaa sanktioita mahdollisten rikkomusten varalta. Tärkeitä päivämääriä maastohiihdon jatkosuunnitelmien kannalta ovat myös 11. huhtikuuta pidettävä Hiihtoliiton johtokunnan kokous, 27. huhtikuuta kokoontuva ylimääräinen liittovaltuusto ja 16. toukokuuta oleva johtokunnan kokous, jossa pitäisi lyödä lukkoon valmennusryhmät.
(MTV3-STT)