Helsingin lähiliikenne siirtymässä maan alle

Helsingin rautatieaseman raidekapasiteetti alkaa olla täydessä käytössä ja tilapula uhkaa myös Pasilaa. Tilanne kiristyy entisestään syksyllä, kun Kerava-Lahti oikorataliikenne otetaan käyttöön.

Parin vuosikymmenen kuluessa tilannetta saattaa helpottaa Pisaraksi nimetty tunnelirata. Ratahallintokeskuksen, YTV:n ja Helsingin kaupungin yhteishankke yhdistäisi toteutuessaan pääradan ja rantaradan kaupunkiradat Helsingin kantakaupungin uumenissa.

- Pisara olisi maanalainen ratkaisu, siinä näkyisi ainoastaan ne yhteydet Pisara-asemille, joita näissä tapauksissa oli kolme, kertoo Ratahallintokeskuksen suunnittelupäällikkö Markku Pyy.

Seitsemän ja puolen kilometrin pituisen lenkin asemat olisivat Töölössä Oopperan kohdalla, ja ydinkeskustassa Forumin ja Makkaratalon kulmilla. Hakaniemessä asema olisi metroaseman yhteydessä.

Helsingin rautatieasemalla Pisara veisi lähijunat maan alle, ja asema ratapihoineen jäisi kaukoliikenteen käyttöön. Tämä mahdollistaisi Helsinkiin päätyvän taajama- ja kaukojunaliikenteen kehittämisen. Ratojen vapautuminen lähiliikenteen käytöstä parantaisi myös junaliikenteen toimintavarmuutta.

Jos Pisara-rataa ei rakenneta, joudutaan Pasilaan rakentamaan uusi päättyvän lähiliikenteen terminaali, sillä liikennemääräennusteiden mukaan kaikki junat eivät yksinkertaisesti mahdu Helsingin rautatieasemalle viimeistään vuonna 2040. Pasilan terminaalin kustannukset olisivat 60 miljoonaa euroa, kun koko Pisaran kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa.

Tunneliradan tuomat paremmat liikenneyhteydet helpottaisivat myös työmatkaliikennettä. Pisaran ansiosta junat voisivat ajaa tulevaisuudessakin Helsingin keskustaan saakka. Lisäksi se parantaisi liittymäverkon kattavuutta.

Suunnittelupäällikkö Pyyn mukaan tunnelirata saa kuitenkin odottaa kahden muun hankkeen valmistumista.

- Ensimmäisenä on Marjarata, jota nykyään kutsutaan kehäradaksi, ja sen jälkeen Espoon kaupunkirata eli kaupunkiradan jatkaminen Leppävarasta Espooseen. Optimistisimman aikataulun mukaan Pisara-hanke voisi käynnistyä 2020-luvulla ja sen rakentamiseen menisi 4-5 vuotta.

Tänään valmistuneen selvityksen mukaan hanke olisi yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattava. Jokaisen siihen sijoitetun euron lasketaan tulevan takaisin vähintään 1,6-kertaisena.

(MTV3)