Helluntai on lemmensaunoja ja Pyhää Henkeä

Vanha kansa opettaa: "Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä." Mutta mistä koko helluntaissa on oikein kysymys?

Helluntailla on juurensa niin suomalaisessa kansanperinteessä kuin kristinuskossakin. Kansanperinteessä helluntaina ennustetaan tulevan kesän säätä ja nostatetaan naimaonnea helluntaisaunassa, jota kutsutaan myös lemmensaunaksi tai neidiskylvyksi. Nuorisolle pyhäpäivä on ollut erityisen mielekäs, koska silloin on järjestetty tansseja ja etsitty kesäheilaa, kenties jopa tulevaa puolisoa!

Osa helluntaita ovat myös helavalkeat eli toukovalkeat, kokot, joita on poltettu helluntaisunnuntaina edeltävänä lauantaina – tai parhaimmillaan jo helatorstain aatosta lähtien. Keväistä hedelmällisyysriittiä, helkajuhlaa, eli peltojen kevätsiunasta on vietetty Suomessa jo pitkään. Ennen uskottiin, että jos helkajuhlaa ei vietetty, pellot eivät kasvaisi enää viljaa.

Valkeakoskella Sääksmäen Ritvalassa vietetään edelleen kotiseutujuhlana helkajuhlaa. Juhlassa ritvalan neidot vaeltavat rituaalisen matkan helkavuorelle laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä.

Helluntai on kirkon syntymäpäivä

Pakanallisen kansanperinteen lisäksi helluntai on myös kristillinen pyhä, pääsiäisajan päättävä Pyhän Hengen juhla, jota vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen, ja se vaihtelee toukokuun 10. päivästä kesäkuun 13. tai 14. päivään. Se kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Ensimmäinen helluntai oli kristillisen kirkon perustamisen päivä, kirkon syntymäpäivä. Kristillinen seurakunta on viettänyt helluntaita 200-luvulta lähtien.

Juhannus jo mielessä? Lue:


MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock

Lähteet: Wikipedia, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Kirjastot.fi / Kysy kirjastonhoitajalta -kysymyksen vastaus, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Sääksmäki-seura ry / Ritvalan helkajuhla

Lue myös:

    Uusimmat