Vihreän liiton presidenttiehdokas Heidi Hautala näkee tasavallan presidentin ennen kaikkea arvojohtajana, henkilönä, joka saa kansalaiset keskustelemaan tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista.
MTV Mediaan kuuluvan Sävelradion ehdokashaastattelussa Hautala sanoo omaavansa kyvyn havaita sellaisia asioita, jotka eivät vielä ole nousseet pinnalle, mutta jotka ovat selvästi muuttumassa suuren luokan kysymyksiksi. Edelleen hän sanoo olevansa keskusteleva ja oppiva johtaja – hän ei luule itse tietävänsä kaikkea – ja tämä liittyy siihen, että Hautala haluaisi myös suomalaisen yhteiskunnan olevan keskusteleva ja oppiva.
– Meillä on hyvin iso haaste siinä, että miten esimerkiksi tätä hyvinvointiyhteiskuntaamme uudistamme niin, että uudistus on myös oikeudenmukainen. Tämä vaatii laajaa kansalaiskeskustelua, arvioi Hautala.
Oikeudenmukaisuutta toivovat kansalaiset myös presidentiltään. Hautala näkee tuon oikeudenmukaisuuden niin, että kun maailman muutos globalisaation myötä vain kiihtyy, niin tarvitaan esimerkiksi työelämään uutta joustavuutta, mutta muutokset eivät saa kohdistua epäoikeudenmukaisesti eri ryhmiin. Presidentti ei tällaisessa tilanteessa saa olla sitoutunut puolueisiin tai etujärjestöihin, hän ei toisin sanoen saa politikoida.
Presidenttivallan pönkittäjät haikailevat Kekkosen aikoja
Hautala näkee nykyisessä tilanteessa, mm. kiistassa kriisinhallintajoukkojen käytöstä päättämisessä pyrkimystä presidentin vallan ylikorostamiseen:
– Ei ehkä mitenkään epätyypillisesti edeltäjiinsä verrattuna myös presidentti Tarja Halonen on pyrkinyt pikemminkin ylikorostamaan näitä presidentille perustuslaissa taattuja valtaoikeuksista, kuin tyytymään siihen rooliin, mikä hänellä perustuslain mukaan on.
Hautala pitää tätä ongelmana ja arvelee, että melkein kaikki presidenttiehdokkaat haluavat esiintyä mielipidetiedustelujen esiin nostamana ”vahvana johtajana”:
- Minä näen tämän hyvin paljon kaipuuna entisiin aikoihin. Ehkä taustalla on se, että aikanaan vahva presidentinvalta loi turvallisuuden tunnetta. Itsekin olin 26-vuotias, kun presidentin nimi ei enää ollut . Hänen aikanaanhan presidentti sanoi ensimmäisen ja viimeisen sanan miltei kaikessa mitä Suomen politiikassa tapahtui, mutta tämä aika on jo kaukana takana.