Suomen junioreiden eli 19-vuotiaiden yleisurheilujoukkue aikoo ottaa mallia 17- ja 22-vuotiaista eli selviytyä arvokilpailuistaan kunnialla. Joukkueen virallinen tavoite Hollannin Hengelossa torstaina alkavissa EM-kilpailuissa on maltillisesti yksi mitali ja viisi pistesijaa, eikä sitä ole joukkueenjohtaja Jorma Kemppaisen mielestä syytä kiristää kovemmaksi.
Vahvin ehdokas mitalitavoitteen täyttäjäksi on kuulantyöntäjä Niko Hauhia, joka lähtee kuusikiloisen kuulan ennätyksellään 19,95 EM-taistoon kausitilaston jaetulta kärkipaikalta Ukrainan Stanislav Sehedan kanssa.
- Ilman muuta Niko on ennakkoon ajatellen ykköstykkimme. Hän on pystynyt parantamaan tuloksiaan koko ajan kauden mittaan, ja hänen viimeistelyharjoituksensakin ovat sujuneet oikein hyvin, Kemppainen luonnehtii.
Kuulan kärkipaikoille riittää ottajia, sillä puolentusinaa työntäjää on ylittänyt tänä vuonna 19 ja puoli metriä.
Peräti 202-senttinen Hauhia edustaa nykyaikaista, sutjakkaa työntäjätyyppiä. Pituutensa vuoksi Hauhia ei ole yrittänytkään opetella pyörähdystekniikkaa, vaan luottaa perinteiseen pakitukseen valmentajansa Janne Ronkaisen johdolla.
- Vielä yksi kuula odottaa Nikoa; hänen pitää saada voimaa lisää, jotta miesten kuulakin lentää pitkälle, Ronkainen tähdentää.
Hauhia on työntänyt miesten 7,26-kiloista kuulaakin tänä kesänä 17,67 eli seitsemän senttiä pidemmälle kuin Arsi Harju ja 34 senttiä paremmin kuin Robert Häggblom samanikäisenä.
Nikkanen seipään tilastonelosena
Hauhian lisäksi vahvimmin mitalinsyrjässä lienee kiinni seiväshyppääjä Minna Nikkanen, joka lähtee jo kolmannelle EM-reissulleen aloitettuaan 15-vuotiaana Tampereelta kesällä 2003.
- Hänen SE:nsä 421 olisi riittänyt mitaleille kaikissa tähän asti pidetyissä junioreiden EM-kilpailuissa. Toivottavasti naisten seiväs hypätään hyvissä sääoloissa, sillä hentoinen Nikkanen ei ole kovassa tuulessa parhaimmillaan, Kemppainen arvioi.
Nikkanen lähtee kilpailuun tilastonelosena. Kärjessä on Saksan Christina Michel, joka on ainoana ylittänyt 430.
Keihäsmenestyksen jatkajiksi ovat vahvimmin ehdolla Jelena Jaakkola ja Oona Sormunen naisissa. Eetu Vanhamäki, Tuomas Saari ja Lassi Eteläaho eivät kuulu miesten ennakkosuosikkeihin, mutta Kemppainen jättää kaikille yllätysmahdollisuuden: junioreiden arvokilpailuissa on kautta aikojen nähty sekä valtavia ennätysparannuksia että suosikkien romahtamisia.
Jaakolan 55,03 ja Sormusen 54,66 riittävät osanottajien tilastossa sijoille 3 ja 4. Keihään ylivoimainen ennakkosuosikki on 59,64 heittänyt Ukrainan Vira Rebryk.
Miesten keihäs näyttää ennakkoon tasaiselta. Ennakkoon suomalaisista parhaan Vanhamäen on todennäköisesti parannettava ennätystään 71,39 kamppaillakseen mitaleista.
Juoksuradalla loppukilpailupaikatkin ovat todella tiukassa. Yllättäjäksi Kemppainen povaa Joona-Ville Heinää 110 metrin aidoissa.
Hengelo on Hollannin yu-keskus
Lähellä Saksan rajaa sijaitseva Hengelo on pikkukaupunki, mutta noussut myötätuulessa purjehtivan Hollannin yleisurheilun keskuspaikaksi.
Hengelossa järjestetään joka alkukesä erittäin kovatasoiset GP-kilpailut, joissa etiopialaisjuoksijat Haile Gebrselassie ja Kenenisa Bekele ovat murskanneet pitkien matkojen maailmanennätyksiä.
Juniorit pääsevät mittelemään EM-mitaleistaan samalle Fanny Blankers-Koen -stadionille, joka on nimetty Hollannin kaikkien aikojen menestyneimmän naisyleisurheilijan mukaan.
- Järjestelyistä vastaavat pitkälti samat henkilöt kuin GP-kilpailuissa, mikä takaa EM-kilpailujen onnistumisen. He hoitavat asiat hyvin ammattitaitoisesti ja liikemiesmäisesti, mutta urheilija- ja yleisöystävällisesti, Kemppainen kertoo ensivaikutelmiaan.
- Katsojien huomioon ottamisesta esimerkkinä toimii seiväshyppypaikan rakentaminen aitiopaikalle etusuoran ja nurmikentän väliin, hän kiittelee.
Suomi menestyi junioreiden EM-tasolla loistavasti 1990-luvulla. Unkarin Nyiregyhazasta saatiin viiden kullan ennätyssaalis vuonna 1995.
(MTV3-STT)