Halonen: EU:n ja Venäjän viisumivapauteen vielä aikaa

Viisumivapausasia oli esillä viikonloppuna Pietarissa pidetyssä EU:n ja Venäjän huippukokouksessa, johon Suomesta osallistuivat Halonen ja pääministeri Anneli Jäätteenmäki. Venäjän presidentti Vladimir Putin mainitsi monessa yhteydessä, että Venäjä haluaisi saada aikaa konkreettisia päätöksiä viisumivapaan liikkumisen toteuttamisesta EU:n ja Venäjän välillä.

Halonen pitää Venäjän pyrkimyksiä viisumivapauteen myönteisinä.

- Minusta on erinomaisen hieno asia, että Venäjä tähtää viisumivapauteen päin, koska se merkitsee sitä, että Venäjä on mielestäni silloin, niin uskon ja toivon, ottanut vakavasti kaikki ne vaatimukset, joita viisumivapauteen liittyy.

Venäjän halu edistää vapaata liikkuvuutta kertoo Halosen mukaan lisäksi siitä, että Venäjä haluaa mieluummin astua askelen lähemmäs integraatiota kuin pysyä siitä etäällä. Halonen muistutti, että viisumin tarkoituksena on helpottaa rajanylitystä siten, ettei rajalla tarvitsisi tehdä yhtä laajoja ja huolellisia selvityksiä kuin muutoin pitäisi. Tässä mielessä kaikki asiat joiden selvittämistä varten viisumi on kehitetty, pitää Halosen mukaan kuitenkin selvittää.

"Rajanylitystä voisi nytkin helpottaa"

Vaikka viisumivapauden toteuttamiseen käytännössä tarvitaan aikaa, rajanylitystä voisi Halosen mielestä helpottaa piankin.

- Nykyinen viisumikäytäntö antaa jo mahdollisuuksia aika paljon myös joustavampaan ja silti tehokkaaseen ja turvalliseen tapaan. Toivon, ettei oltaisi sillä tavoin kauaksi horisonttiin katsovia, ettei voitaisi myös tehdä töitä nykytilanteen nopeuttamiseksi ja joustavoittamiseksi, Halonen sanoi. Halosen mukaan Pietarissa käydyt keskustelut antoivat myönteisen kuvan, että nykyinen tilanne on kaikkien osapuolten tiedossa.

EU ei viikonloppuna luvannut Venäjälle viisumivapautta, mutta kokouksen yhteisessä julkilausumassa todetaan, että EU ja Venäjä tutkivat mahdollisuuksia järjestää viisumivapaa liikenne pitkällä aikavälillä. Suomen mahdolliseen valmiuteen tehdä kompromisseja EU:n konventissa työn alla olevassa EU:n perustuslaillisessa sopimuksessa Halonen ei halunnut ottaa kantaa.

Hänen mukaansa Suomen edustajat ovat jo sanoneet asiasta kaiken, mikä tällä hetkellä on olennaista. Halonen toisti kuitenkin Suomen aiemman näkemyksen, että asiasta päättäminen kuuluu hallitusten väliselle konferenssille.

Halonen puhui viisumiasiasta tänään Ruotsin Vadstenassa järjestetyn pyhän Birgitan 700-vuotisjuhlan yhteydessä.

Kansallisuusasia kiinnostaa

Halonen on puhunut tänään myös kansallisuusasioista Yle Radio Finlandin haastattelussa. Haastattelu lähetetään radion kuuntelijoille kaikkiin maanosiin.

- Kansalaisuusasia on ollut yksi kaikkien aikojen kysytyimpiä asioita tapaamisissa ulkosuomalaisten kanssa, presidentti sanoo.

Tänään on se päivä, jolloin Suomen uusi kansalaisuuslaki tuli voimaan ja mahdollisti niin kutsutun kaksoiskansalaisuuden. Halonen huomautti, että ulkosuomalaisten on syytä perehtyä tarkasti säännöksiin ja keskustella nykyisen kotimaansa viranomaisten kanssa. Kaikki maat eivät välttämättä hyväksy kaksoiskansalaisuutta.

- Toisaalta eivät kaikki kaksoiskansalaisuuteen oikeutetutkaan käytä oikeuttaan, mutta ovat silti "sitä samaa rakasta, suurta, ja jo hyvin kansainvälistä suomalaista perhekuntaa", presidentti kuvaili.

Yksi suomalaisuuden kiinnekohdista on kieli. Suomalaiset eivät ole hoitaneet oman kielensä edistämistä ulkomailla läheskään niin hyvin kuin vaikkapa Ranska tai monet saksankieliset maat. Halonen uskoi, että tässä on kyse itsetunnosta.

- Tämä on erittäin hyvä kehittämisalue suomalaisille päättäjille ja ulkosuomalaisille yhteisissä järjestöissä, presidentti huomautti.

Presidentti totesi haastattelussa monelle ulkosuomalaiselle tutun asian: ulkomailla tuntee itsensä suomalaisemmaksi kuin koskaan kotimaassa.

- Varmaan kaikki kuulijat, jotka ovat viettäneet pitempiä tai lyhyempiä aikoja ulkomailla, tuntevat että suomalaisuus vahvistuu ulkomailla ollessa, hän sanoi ja selitti miksi näin käy.

- Ulkomailla erottaa ne tekijät, jotka ovat perinteisiä omalle kulttuurille eli tulevat yhteisölliset arvot siitä, millä tavalla koemme olevamme yhtä ja millaisia perinteitä kovan työn tekemisen, vaatimattomuuden tai yhteishengen lisäksi on huomaamatta tullut omaksuttua omaksi kulttuuriksi, hän summasi.

(STT-MTV3)