Glamrockin isähahmo Ian Hunter Suomessa

Ian Hunter on ollut soolouralla jo pitkään, Mott The Hooplen kulta-aika kesti vain kolme vuotta 1972 - 1974. Loppunpalanut Hunter jätti yhtyeen joulukuussa 1974. Tämänkin jälkeen yhtye jatkoi toimintaansa lyhentämällä nimensä muotoon Mott, mutta bändin hohto katosi karismaattisen laulaja-lauluntekijänsä myötä. Hunter kirjoitti kaikki Mott Hooplen hienommat hitit: Roll Away The Stone, Honaloochie Boogie, Saturday Gigs, Golden Age Of Rock ´n´ Roll, All The Way From Memphis.

Ian Hunter Patterson syntyi 3. kesäkuuta 1939 pienessä Oswestryn kaupungissa läntisessä Englanissa lähellä Walesin rajaa. Hän täyttää siis vajaan kuukauden kuluttua 71 vuotta! Tätä ei uskoisi, kun seuraa miehen vauhtia keikoilla.

Menestys viime hetkellä

Nuoruuden bändiyritelmiensä jälkeen Hunter muutti Lontooseen etsimään rocktähteyttä 27-vuotiaana. Vuonna 1969 hän oli kolmekymppinen kahden lapsen isä vailla kummempaa menestystä. Hän kuitenkin pääsi koelauluun bändiin, joka oli vailla hyvää laulusolistia. Tämä bändi oli juuri saamassa biisejään läpi Island Recordsille ja oli vaihtanut levyfirman käskystä nimekseen Mott The Hoople (edellinen oli Silence!). Nimi napattiin sekopäisestä Willard Manusin kirjoittamasta sekopäisestä aikalaisromaanista, jonka päähenkilö on Norman Mott.

Hunter sai laulajan paikan ja Mott The Hoople pääsi levyttämään. Oli hyvin pienestä kiinni, ettei yhtyeestä olisi koskaan tullut mitään suurta, koska alkuvuodet olivat vaikeita. Neljän ensimmäisen albumin listasijoitukset olivat kehnoja - ja loppu uhkasi. Pelastavaksi enkeliksi lensi yhtyeen tyyliä fanittanut David Bowie. Hän antoi Hunterille laulunsa All The Young Dudes - tarjottuaan ensin toista biisiään Suffragette City, jota Hunter piti liian samankaltaisena kuin Mott The Hooplen oma tuotanto. Suffragette City olikin sitten hitti Bowien omalla Ziggy Stardust -albumilla.

All The Young Dudes nousi vuonna 1972 sinkkulistalla Englannissa sijalle 3. - ja bändi pelastui. Samanniminen albumi pääsi jo sijalle 21. Yhtye vaihtoi melodisempaan tyyliin. Tästä alkoi hieno menestys ja Hunterin säveltämien hittien putki. Kitaristi Mick Ralphs halusi kuitenkin soittaa rankempaa kamaa, hän erosi bändistä ja liittyi toiseen klassikkosarjan bändiin Bad Companyyn 1973. Tilalle tuli Ariel Bender, jonka ehti vielä korvata David Bowien hovikitaristi Mick Ronson. Loppuvuonna 1974 Hunter ja Ronson lähtivät bändistä yhtä jalkaa.Yhtye oli ehtinyt julkaista hienot ja menestyneet albumit Mott (1973, listasijoitus 7.) ja The Hoople (1974, 11.).

Itsepäinen sooloilija

Hunterin ja Ronsonin yhteistyö jatkui kitaristin kuolemaan saakka. Mick Ronson kuoli syöpään 1993. Hän ehti käydä Hunterin kanssa keikalla Helsingin Tavastia-klubilla 1980-luvun lopulla.

Hunter on ollut erittäin tuottelias soolourallaan ja toteuttanut myös isoja projekteja, mm. sinfoniaorkesterin kanssa. Hän on julkaissut vuodesta 1975 alkaen 15 studioalbumia ja muutaman livealbumin sekä dvd-taltiointeja. Hunterin jääräpäinen kunnianhimoisuus oman musiikkinsa tekemisessä on aina ajanut hänen kaupallisten tavoitteidensa yli. Samaan aikaan hänen kirjoittamiaan lauluja ovat coveroineet kymmenet isot nimet, mm. Status Quo, The Pointer Sisters, Willie Nelson ja Barry Manilow. Amerikkalainen Great White sai hitin uskollisella tulkinnalla Ian Hunterin soolokappaleesta Once Bitten Twice Shy. Hanoi Rocksin ohella sellaiset bändit kuin Kiss, Clash, Mötley Crüe, Def Leppard, REM, Blur ja Oasis mainitsevat Hunterin suureksi inspiraation lähteekseen.

70 vuotta ja loistovedossa!

Ian Hunter kokosi alkuperäisen Mott The Hoople-yhtyeen 40-vuotisjuhlakeikalle viime syksynä 2009 Lontoossa. Tämän jutun kirjoittajat istuivat (tai seisoivat, huusivat ja lauloivat!) loppuunmyydyssä Hammersmith Apollon legendaarisessa rockteatterissa ja ihmettelivät Hunterin ikuisen rockarin notkeutta. Vaikka menneisiin vuosiin liittyy myös liiankin rankkaa päihteiden käyttöä, Hunter on tänään kovassa iskussa. Hunteria lukuun ottamatta muun Mott The Hooplen soitosta ei Lontoossa voinut aivan yskimättä väittää, että se olisi ollut samassa glamvireessä kuin silloin ennen. Mutta laulujen tunne välittyi liikuttavalla tavalla. Taustakuorossa oli mukana Hunterin oma tytär. Bändi veti viisi loppuunmyytyä iltaa.

Sooloartisti Ian Hunter jullkaisi tuoreimman albuminsa viime vuonna 2009. Ironisesti ristitty Man Overboard osoittaa, että mies ei todellakaan ole yli laidan. Levy sisältää monta uutta hienoa laulua ja se on saanut pitkään aikaan parhaita arvosteluja Hunterin tuotannossa. Helsinkiin lauantaina saapuvalla kiertueellaan Hunter esittää enimmäkseen sololevyjensä biisejä ja bändikin on tätä kiertuetta varten koottu. Mott The Hooplen vanhat herrat eivät siis ole mukana, mutta kuten jo mainittiinkin, Hunter oli syksyllä Lontoossa bändin ainoa huippukuntoinen soittaja ja esiintyjä.

Katso video jolla Michael Monroe kertoo sankaristaan ja ystävästään Ian Hunterista:

Katso Mott The Hooplen Roll Away The Stone -video

Ian Hunterin nettisivut