(Magnum/Edel 2005)
Geir Rönning on tämän kevään ajan ollut epäilemättä maailman tunnetuin suomennorjalainen. 43-vuotias, 10 vuotta Suomessa asunut Rönning esiintyi Eurovision laulukilpailujen semifinaalissa Kiovassa miljoonille katsojille 50 pisteen edestä. Mitä muuta Geir Rönningin laukkuun mahtuu, kuin Kiovan lattea viisumenestys? Taitavan laulajan ensimmäinen Suomen markkinoilla julkaistu album Ready for the ride vastaa tähän kysymykseen.
Rönningin resepti suomenvalloitukseen on hyvin pitälle sama, kuin millä hän keräsi pisteet Suomen viisukarsinnassa. Levyllä on paljon taitavasti tehtyjä ja karismalla tulkittuja balladeja. Vaikka suurin osa laulujen tekijöistä on suomalaisia, noudattavat laulut pitkälti amerikkalaisen perusiskelmän genreä. Levy sopii hyvin niille jotka pitävät viimeiseen asti trimmatusta perusiskelmästä. Muille levy on jo liiankin yllätyksetön.
Kiovan viisulavalla tulkittu Why on levyn vahvinta balladiantia. Sävelmä on sovitettu erinomaisesti ja se kasvaa loppua kohti. Levyltä löytyy Rönningin viisuhistoriaa myös neljän muun balladin verran. Nina Tapion kanssa laulettu duetto My one and only love oli Rönningin toinen tyrkky vuoden 2005 viisukarsinnassa. Laadukas mutta kovin tavanomainen balladi I don’t want to throw it all away jäi vuoden 2002 karsinnassa kolmanneksi. Muut viisut ovat peräisin Suomen 2004 ja Norjan 1996 karsinnoista.
Euroviisuballadien seassa on muutava kepeämpikin pala. Nimikappale Ready for the ride aloittaa albumin pontevasti, ja se on saanut jo jalansijaa radioaalloilla. Toinen onnistunut ei-balladi The boys in the backseat on hyvätuulinen duetto Christian Forssin ja Rönningin välillä. Bonuskappaleena levyllä on mahtipontinen liveversio John Farnhamin hitistä You’re the voice.
Geir Rönning on tehnyt hyvin itsensä näköisen levyn, joka on taitavaa ja tasaista työtä kautta linjan. Levyllä ei ole rimanalituksia, mutta ei huippukohtiakaan juuri tasaisesta massasta löydy. Englanniksi laulava Rönning jää valitettavan etäiseksi suomalaiselle kohdeyleisölleen, joka on tottunut kuluttamaan iskelmänsä suomenkielellä.
teksti: Mikko Suhonen