Filosofi-sanalla on lähes yhtä hyvä maine kuin Matti Nykäsellä. Jos huoltoaseman pöydässä alkaa tukeutua filosofeihin, saa helposti nenilleen. Kansa, joka on omassa suloisessa herravihassaan mielestään
aina oikealla asialla, ei helposti sulata sitä, että muutaman vuoden yliopistolla luuhanneet karvapäät alkavat paaluttaa maailman tilaa. Kansaa tuskin lohduttaa tieto, että filosofeja on aina ollut, tulee aina olemaan ja sitä paitsi parhaat heistä ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin autonasentajat, insinöörit ja pääministerit.

Nyt on ilmestynyt vihdoin kirja, johon tulen aina tukeutumaan puolustaessani vapaan ajattelun, ns. tuumailun, tärkeyttä. Diogenes Laertioksen Merkittävien filosofien elämät ja opit (Summa 2003) on tietojärkäle kreikkalaisen filosofian historiasta. Suomentaja Marke Ahonen sai mahtavasta käännöstyöstään J.A. Hollon palkinnon, mutta jos Suomi olisi sivistysvaltio, se myöntäisi Ahoselle kesämökkitontin ja elinikäisen vapaalipun Linnanmäelle. Tämä kirja on elävä, tärkeä ja poikkeuksellisesti myös hauska.

Diogenes on kirjoittanut elämäkerrat rennosti, kenties totuutta muunnellen, anekdootteja ja kaskuja hyväksi käyttäen. Filosofi Zenonista hän kirjoittaa: "Hän itse oli hapan ja kitkerä ja kulki kulmat kurtussa. Hän oli kovin kitsas ja pitäytyi suorastaan barbaarisessa säästäväisyydessä väittäen pitävänsä huolta taloudestaan." Tällaisen esittelyn jälkeen lukija on viritetty, ja hänet voidaan johdattaa sisään Zenonin maailmaan.

Diogenes kertoo myös kaimastaan, joka tunnettiin terävästä kielestään ja jota pidetään kaikkien kyynikkojen isänä. Hän sanoi asettavansa kohtaloa vastaan rohkeuden, lakia vastaan luonnon ja tunnetta vastaan
järjen. Kun hän oli ottamassa aurinkoa Kraneionissa, Aleksanteri tuli hänen luokseen ja sanoi:
"Pyydä minulta, mitä ikinä haluat."
"Siirry syrjään auringon edestä", hän vastasi.
Joku oli pitänyt pitkän lukuesityksen ja lähestyi nyt kirjan loppua, niin että näkyviin tuli alue, jolla ei ollut enää kirjoitusta.
"Rohkeutta miehet", Diogenes sanoi.
"Maata näkyvissä".

Kirja vilisee kuuluisia ajattelijoita Sokrateesta Aristoteleen kautta Platoniin. Kirjan ehdoton ansio on se, että nyt nämä tunnetut ajattelijat liitetään yhteyksiinsä ja aikaansa. Kirja on niin iso, että sitä on vaikea kantaa huoltamoille sanojensa tueksi, mutta aina voi opetella ulkoa vaikkapa Epikuroksen mietelmän.

"Useimpien ihmisten lepo on kangistumista ja liike raivohulluutta."