Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina. Tänä vuonna vaalipäivä on sunnuntaina 26.10. Vaalien ennakkoäänestys on kotimaassa 15.-21.10. ja ulkomailla 15.-18.10.
Mistä kuntavaaleissa äänestetään?
Vaaleissa valitaan kunnalle valtuusto, joka on kunnan ylin toimielin ja vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Se päättää muun muassa kunnan talousarviosta, strategiasta, palvelumaksujen perusteista ja hallinnon järjestämisen perusteista, hyväksyy tilinpäätöksen ja valitsee jäsenet kunnan muihin toimielimiin.
Kunnanvaltuuston jäsenet eli valtuutetut valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärä riippuu kunnan asukasmäärästä.
Kunnanvaltuutetut saavat kuntalain mukaan tehtävänsä hoidosta kokouspalkkiota, korvausta ansionmenetyksistä ja matkakustannuksista sekä päivärahaa.
Kunnanvaltuusto nimittää kunnanhallituksen, joka vastaa kunnan hallinnon ja taloudenhoidon käytännön sujumisesta. Hallitus valmistelee valtuustoasiat ja valvoo kunnan etua. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan, joka toimii hallituksen alaisena.
Kunnanvaltuuston kokoukset ovat julkisia, jollei valtuusto jossakin asiassa toisin päätä.
Kunnanvaltuusto voi siirtää valtaansa muille toimielimille, kuten kaupunginhallitukselle tai lautakunnille. Luottamushenkilöistä koostuvat lautakunnat hoitavat yleensä muun muassa kunnan koulutusasioita sekä sosiaali- ja terveyspalveluja.
Kuntaliitosten myötä Manner-Suomen kuntien määrä vähenee vuoden 2009 alusta 67:llä. Koska kuntavaalit toimitetaan uuden kuntajaon mukaan, valitaan näissä kuntavaaleissa valtuusto kaikkiaan 332 kuntaan.
Ahvenanmaan maakunnassa on 16 kuntaa, mutta niissä kuntavaalit järjestetään eri aikaan kuin muualla Suomessa.
Lue aiheesta lisää oikeusministeriön vaalisivuilta.
Äänioikeus
Kuntavaaleihin voivat osallistua täysi-ikäisten Suomen kansalaisten lisäksi Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaiset. Äänioikeutetun on täytettävä 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 26.10. Muiden kuin Pohjoismaiden tai EU-maiden kansalaisten on täytynyt asua maassa vähintään kaksi vuotta vaalikelpoisuuden saamiseksi.
Äänioikeuskunta sekä vaalipäivän äänestyspaikka määräytyvät sen osoitteen perusteella, joka on merkitty äänioikeutetun vakinaiseksi osoitteeksi väestötietojärjestelmään perjantaina 5. syyskuuta.
Missä äänestetään?
Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi äänestyspaikka, joka on vaalipäivänä auki klo 9-20.
Varsinaisena äänestyspäivänä äänestetään aina siinä paikassa, joka on ilmoitettu postitse saadussa, äänioikeudesta kertovassa, ilmoituskortissa.
Ennakkoäänestys tapahtuu kuntien itse päättämissä ennakkoäänestyspaikoissa. Tavallisesti ne ovat postikonttoreita ja virastoja. Ennakkoäänestysaikana voi äänestää missä ennakkoäänestyspaikassa tahansa riippumatta siitä, missä kunnassa asuu. Ennakkoäänestysaikana voi tietyin edellytyksin äänestää myös laitoksissa ja kotona. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoina ovat Suomen edustustot.
Miten äänestetään?
Äänestämistä varten tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Postitse saatu ilmoituskortti äänioikeudesta on myös hyvä ottaa mukaan.
Ennen äänestyskoppiin menoa ilmoittaudutaan vaalivirkailijalle, joka antaa äänestyslipun. Äänestyskopissa lippuun kirjoitetaan valitun ehdokkaan numero. Sen jälkeen lippu taitetaan. Virkailijapöydän ääressä lippu vielä leimataan ennen uurnaan pudottamista. Ennakkoäänestyksessä ei ole uurnaa, vaan lippu suljetaan kuoreen, joka annetaan virkailijalle allekirjoitetun ilmoituskortin kanssa.
Miten pääsee ehdokkaaksi?
Ehdokkaan täytyy täyttää kuntalaissa säädetyt yleisen vaalikelpoisuudenedellytykset. Lisäksi hän ei saa olla kuntalaissa eritellyssä palvelussuhteessa valtuutettujen toimikauden alkaessa 1.1.2008. Esimerkiksi viranhaltija, joka toimii kunnan johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä ei voi olla ehdokkaana työnantajakuntansa valtuustoon.
Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet tai äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistykseen yhden ehdokkaan asettamiseksi tarvitaan kymmenen saman kunnan äänioikeutettua. Ehdokaslistat pitää toimittaa kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 16.9.2008 klo 16.00.
Kuntavaalit 2004
Viime kuntavaaleissa eli syksyllä 2004 koko maan äänestysprosentti oli 58,6.
Ahkerimmin äänestettiin Vaasan vaalipiirissä, jossa äänestysprosentti oli 65,6 ja laiskimmin Pohjois-Karjalassa, jossa äänestysprosentti oli 55,4. Kunnista korkein äänestysprosentti oli Iniössä, 89,5, ja alhaisin Vantaalla, 50,8.
Vaaleissa valittiin yhteensä 11 966 valtuutettua 416 kuntaan.
Sosiaalidemokraattien ääniosuus oli 24,1 prosenttia. Toiseksi sijoittunut keskusta sai 22,8 prosenttia ja kokoomus 21,8 prosenttia äänistä. Vasemmistoliiton ääniosuus oli 9,6, vihreiden 7,4 ja kristillisdemokraattien 4,0 %. RKP keräsi 5,2 prosenttia äänistä, perussuomalaiset 0,9 ja Suomen kommunistinen puolue 0,5 %.
Valtuustokaudella 2004-2008 kunnanvaltuutettujen keski-ikä oli 49 vuotta. Nuoret ja ikäihmiset olivatkin selvästi aliedustettuja valtuustoissa. Esimerkiksi 18-25-vuotiaita valtuutettuja oli vain 5,9 prosenttia, vaikka ikäluokan osuus äänestysikäisistä on noin 19 prosenttia.
Naisten osuus valtuutetuista oli keskimäärin 36,4 prosenttia.
Lisää tilastotietoa kunnallisvaaleista 2004 löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Lähteet: