Euroalueen tulevaisuus: Kuuliaiset maksavat hulttioiden virheet

Euroalue on hyvää vauhtia muuttumassa tulonsiirtounioniksi, koska kriisimaiden tukemista on pakko jatkaa. Käytännössä se tarkoittaa, että tähän asti kuuliaisesti säästäneet maat joutuvat maksamaan muiden virheistä.

Saksan arvovaltainen keskuspankki Bundesbank ja merkittävät saksalaisekonomistit ovat jo pitkään vaatineet, että Euroopan keskuspankin pitää lopettaa halpojen lainojen syytäminen Etelä-Eurooppaan. Tämän keskuspankkirahoituksen vuoksi epätasapaino euroalueen target-maksujärjestelmässä kasvaa.

Saksan keskuspankin EKP-saatavat ovat nousseet yli 600 miljardiin. Myös Suomen Pankilla on kymmenien miljardien saatavat EKP:ltä. Samaan aikaan suurten kriisimaiden, Italian ja Espanjan velat EKP:lle kasvavat hälyttävästi

EKP:n vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Todennäköisempää on, että nykymeno jatkuu ja euroalueesta tulee tulonsiirtounioni, jossa veloista tehdään yhteisiä.

– Kyllä me olemme edenneet jo hyvin pitkälle kohti tulonsiirtounionia. EKP on tehnyt tukiostoja ja myöntänyt halpoja lainoja. Nämä target-saatavat ovat myös pääosin lainojen myöntämistä kriisimaille. Lisäksi meillä on suuret vakausrahastot, joissa monilla mailla on jo huomattavat vastuut, Commerzbankin ekonomisti Ralph Solveen luettelee.

EU:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehn (kesk.) korosti maaliskuun lopussa MTV3 Uutisten haastattelussa, että euroalueen yhteisiä joukkolainoja kannattaa harkita siinä vaiheessa, kun euroalueen maiden taloussopimusta on saatu vahvistettua riittävästi. Saksassa ja Suomessa näihin ns. eurobondeihin suhtaudutaan edelleen erittäin varauksellisesti.

Rahahanoja ei voida sulkea

Euromaiden välinen saatavien ja velkojen epätasapaino keskuspankkijärjestelmässä korjaantuisi, jos EKP sulkisi rahahanat tai kiristäisi merkittävästi keskuspankkilainojen vakuusvaatimuksia. Toisaalta rahoituksen tyrehtyminen ajaisi kriisimaita vararikkoon ja voisi tätä kautta johtaa rahaliiton hajoamiseen.

– Juuri tästä syystä EKP todennäköisesti jatkaa nykyisellä linjalla, Commerzbankin Solveen arvioi.

EKP:n ylimmästä johdosta on jo annettu ymmärtää, että erityisesti Espanjan ja Italian valtionlainojen ostot jälkimarkkinoilta käynnistetään uudestaan, jos korot karkaavat käsistä.

Deutsche Bankin pääekonomisti Thomas Mayer korostaa, että maksutaseiden epätasapaino ei korjaannu poppakonsteilla.

– Kriisimaiden pitää saada julkiset taloutensa tasapainoon ja toteuttaa kovia uudistuksia. Tämä vie aikaa. Siksi tarvitaan järjestelmä, joka palauttaa markkinoiden luottamuksen. Olen jo pitkään ehdottanut, että EU:n vakausrahastot pitäisi muuttaa kansainvälisen valuuttarahaston kaltaisiksi toimijoiksi. Niille pitäisi myöntää pankkitoimilupa niin, että ne voisivat hakea rahoitusta EKP:ltä ja tukea kriisimaita tarvittaessa, Mayer sanoo.

– EKP voisi aina kieltäytyä antamasta rahoitusta, jos tuettava maa ei täytä asetettuja ehtoja, hän jatkaa.

Lue myös:

    Uusimmat