EU sopuun Georgia-operaatiosta

Euroopan unioni lähettää kahdensadan hengen tarkkailijaryhmän Georgiaan, mutta siviilitarkkailijat eivät ainakaan heti pääse kiistellyille Abhasian ja Etelä-Ossetian alueille. EU:n ulkoministerit päättivät lokakuussa alkavasta operaatiosta Brysselissä.

Suomen ulkoministerin Alexander Stubbin mukaan EU-joukot eivät kanna aseita, vaan heidän tarkoituksenaan on ennen kaikkea partioida ja kerätä tietoa.

Pikavauhtia kokoon kasatun operaation tarkempi tehtävä vaikutti tänään vielä epäselvältä, vaikka sen on määrä alkaa vain parin viikon kuluttua. Silti valvontatehtäviin oli Brysselissä jopa tungosta, sillä jäsenmaat tarjosivat EU:n käyttöön paljon enemmän henkilöstöä kuin paikan päälle edes tarvitaan.

Stubbin mielestä tämä kertoo siitä, kuinka tärkeänä Georgian vakauttamista pidetään.

- Kaikki haluavat mukaan, oli melkein kilpailutilanne siitä, kuka tarjoaa eniten, hän selvitti kokouksen jälkeen.

Suurimman vastuun operaatiosta ottavat puheenjohtajamaa Ranska ja Italia sekä Saksa. Suomi on tarjonnut mukaan kymmenen hengen ryhmää, joka koostuu muun muassa poliiseista, sotilastarkkailijoista sekä ihmisoikeusasiantuntijoista.

Operaatio käynnistetään Ranskan ja Venäjän viime viikolla neuvotteleman kompromissin pohjalta, jota tosin näytetään tulkitsevan eri tavoin Venäjällä ja EU:ssa.

Nato-johdolta kritiikkiä

Periaatteessa EU-operaatio kattaa koko Georgian. Venäjä ei kuitenkaan ole hyväksymässä EU-tarkkailijoita Abhasian ja Etelä-Ossetian puolelle, koska maan mielestä alueet eivät kuulu Georgiaan. Venäjä on tunnustanut alueiden itsenäisyyden ainoana maana Nicaraguan lisäksi.

Samaan aikaan Venäjä on jättämässä omat joukkonsa alueelle, mikä on jo kirvoittanut kritiikkiä. Esimerkiksi sotilasliitto Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi Financial Times -lehden haastattelussa, että EU antaa näin liiaksi periksi Venäjälle.

EU:n tarkkailijat sijoitetaan aluksi niin sanotulle suojavyöhykkeelle Georgian ja kiisteltyjen alueiden välissä. EU saattaa siten operaatiollaan käytännössä vain vahvistaa alueiden eroa Georgiasta, vaikkei niiden itsenäisyyttä tunnustakaan.

Stubb myönsi, että tilanne on osittain paradoksaalinen. Hänen mukaansa tavoitteena on silti yhä, että kansainväliset rauhanturvaajat saataisiin myös Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan.

- Askel askeleelta pyrimme siihen suuntaan.

Stubb muistutti, ettei aluekaksikon lopullisesta asemasta ole vielä selvyyttä, vaan kansainväliset neuvottelut on tarkoitus käynnistää lokakuun puolivälissä. Niiden arvioidaan vievän vuosia.

Samoihin aikoihin on määrä järjestää myös kansainvälinen avustuskonferenssi sodan runteleman Georgian tukemiseksi. EU-komissio lupasi jo tänään tuleviksi vuosiksi 500 miljoonaa euroa, yksittäisiltä jäsenmailta pitäisi tulla vielä saman verran lisää.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat