EU-maille rankaisukeinot päästöaluksille

Suomi aikoo ottaa käyttöön pikasakotuksen öljy- ja kemikaalipäästöihin syyllistyville aluksille.

EU-maat joutuvat luomaan keinot, joilla rangaistaan öljy- ja kemikaalipäästöihin syyllistyviä aluksia. EU:n liikenneministerit pääsivät Luxemburgissa yhteisymmärrykseen yleisvelvoitteesta, mutta keinovalikoima jää jokaisen maan omaan harkintaan.

Suomi on päätymässä maksimissaan 20 000 euron pikasakkoon, jonka kirjoittaa rajavartiosto. Alusjätedirektiivin tavoitteena on tuoda kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n säännökset EU:n tasolle ja osittain myös laajentaa niitä. Perusajatus on, että säännösten rikkomisesta myös seuraa rangaistus kaikissa EU-maissa.

Kansalliseen harkintaan jäävät keinot ja se, ovat seuraamukset rikosoikeudellisia vai hallinnollisia. Oikeusministeriön asettama työryhmä tarjoaa Suomeen keveämpää hallinnollista mallia, joka mahdollistaa pikasakotuksen. Rahojen saanti voidaan turvata vaatimalla vakuus jopa sen uhalla, että alus otetaan talteen siksi, kunnes maksusta saadaan varmuus. Hallinnollisen mallin etu on sen keveys rikosoikeudelliseen prosessiin verrattuna. Sakkoon riittää alhaisempi näyttökynnys. Aluksen omistajan pohdittavaksi jää, viekö se asian oikeuskäsittelyyn valittamalla sakosta.

Rikosoikeudellisen seuraamuksen on katsottu jättävän liikaa tilaa päästön aiheuttajalle. Syyllisyyskysymyksiä ruoditaan sen verran tarkkaan ja laajasti, että likaaja saattaa lopulta jäädä rankaisematta. Ministerikokouksessa luonnehdittiin, että rikosoikeus paneutuu enemmän inhimillisiin vastuisiin, kun taas hallintosakko kohdistuu laivaan. Pikasakko saa kannatusta Suomen EU-edustuston erityisasiantuntija Jaana Heikkinen sanoo, että hallintomenettely näyttää saavan laajempaa kannatusta. Siihen ovat tukeutumassa Suomen ohella muun muassa Ruotsi, Puola ja ilmeisesti myös Espanja. Heikkinen tähdentää, että törkeistä päästöistä seuraa myös rikosoikeudellinen vastuu eli pikasakon jälkeen asia saatetaan viedä edelleen käräjäsaliin.

Direktiivissä puututaan myös onnettomuuksiin. Niiden osalta EU on päätymässä IMO:n tulkintaan, joka antaa sijaa vahingolle, ellei tahallisuutta ole osoitettavissa. Onnettomuuksissa ja törkeissä päästöissä EU kuitenkin haluaa laajentaa vastuiden selvittämistä. Vastuuseen voivat joutua kaikki kuljetusketjun osapuolet varustamosta satamaviranomaisiin. Alusjätedirektiivi menee seuraavaksi EU:n parlamentin käsittelyyn. Mikäli asia etenee parlamentissa odotetusti, saataneen direktiivi voimaan vuoden 2006 loppupuolella.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat