Etelä-Afrikka suosikki 2010 MM-futisisännäksi

(Kuva: Touchline/Getty Images)
(Kuva: Touchline/Getty Images)Copyright Allsport 2004
Julkaistu 11.05.2004 17:26(Päivitetty 11.05.2004 17:48)

Afrikan urheiluelämä ja kansainvälinen asema saa kasvojenkohotuksen lauantaina, kun kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa myöntää Zürichissä vuoden 2010 jalkapallon MM-kilpailut jollekin viidestä afrikkalaisesta hakijavaltiosta. Vuoden 2006 MM-kilpailujen järjestämisen yhdellä äänellä Saksalle hävinnyt Etelä-Afrikka on ehdokkaista vahvimmilla.

Marokko ja Egypti ovat kuitenkin nostaneet asemaansa kilpailussa. Libyalla ja Tunisialla ei uskota yleisesti olevan mahdollisuuksia. Tunisian tarkoituksena oli järjestää kisat yhdessä Libyan kanssa, mutta Fifan puheenjohtaja Sepp Blatter hylkäsi idean. Tunisia veti samalla kisahakemuksensa pois Libyan jatkaessa omaa hakuaan.

Fifan arviointikomitea totesi Etelä-Afrikalla olevan parhaat mahdollisuudet järjestää MM-turnauksesta erinomainen tapahtuma. Fifalla olisikin monta hyvää syytä myöntää kisat maalle, joka viettää tänä vuonna apartheidin päättymisen 10-vuotisjuhlaa. Etelä-Afrikan hakukampanja on ollut energinen ja haun takana on ollut monia maan merkittäviä henkilöitä, kuten presidentti Thabo Mbeki, arkkipiispa Desmond Tutu, jalkapalloseura Leedsin puolustaja Lucas Radebe sekä maan edellinen valkoihoinen presidentti, Nobel-palkittu Frederik de Klerk.

Hakukomitean johtotähtenä toimii oikeutetusti maan edellinen presidentti Nelson Mandela, 85, joka aikoo haun jälkeen vetäytyä pois julkisuudesta viimeistelemään elämänkertansa toista osaa. -Meillä on todellakin monta syytä juhlaan maamme kansalaisten elettyä vuosikymmenen rauhallisesti yhdessä. En usko, että voisimme saada parempaa lahjaa vuosijuhlaamme, kuin vuoden 2010 jalkapallon MM-kilpailujen järjestysoikeus, Mandela sanoi.

Euroopan läheisyys Marokon valttikorttina

Afrikan valtioista Marokolla on pisin historia takanaan jalkapallon MM-turnauksissa. Se osallistui ensimmäisenä maanosan valtiona lopputurnaukseen vuonna 1970, pääsi ensimmäisenä 16 parhaan joukkoon vuonna 1986 ja vuoden 1998 loppuottelussa Ranska-Brasilia päätuomarina toimi ensimmäisenä afrikkalaisena marokkolainen.

Kisahaussaan Marokko luottaa viiteen vahvaan osa-alueeseen. Marokko sijaitsee aivan Euroopan naapurissa, maalla on jo valmiina kolme kisakelpoista stadionia ja kolme on rakenteilla. Jos Marokko saa kisat, se rakentaa vielä kolme lisää, mukaan lukien kisojen päästadionin pääkaupunkiin Casablancaan, johon mahtuisi 95000 katsojaa. Liikenne- ja tietoliikennejärjestelyt ovat Marokossa kunnossa ja stadionit olisivat korkeintaan tunnin ajomatkan päässä toisistaan. Lisäksi Marokko uskoo urheilukulttuurinsa voimaan.

Etelä-Afrikan tapaan maa saattaa hyötyä sitä, että se on aiemmissa hakukilpailuissa pudonnut pois kalkkiviivoilla. Vuosien 1994, 1998 ja 2006 kisoja hakenut Marokko hävisi sekin yhdellä äänellä vuoden 1994 turnauksen Yhdysvalloille.

Egypti vetoaa turvallisuuteen

Monien yllätykseksi Egypti nousi Fifan tuoreimmassa raportissa Marokon ohi Etelä-Afrikan suurimpana haastajana. Egyptin taloustilanne huolestuttaa Fifaa, mutta muuten suunnitelmat kisojen järjestämiseksi ovat kunnossa. Egyptillä ei myöskään ole yhtä isoja huolia turvallisuustilanteensa suhteen kuin Marokolla ja Etelä-Afrikalla.

Apartheidin loppumisesta huolimatta rikkaan valkoihoisen väestön ja köyhän tummaihoisen yhteisön välinen kuilu on yhä suuri ja siksi rikollisuus rehottaa etenkin Etelä-Afrikan suurimmassa kaupungissa Johannesburgissa. Marokko on puolestaan sotkeentunut terrorismiin. Maaliskuussa 190 henkeä vaatineen Madridin junaturman pääarkkitehteina pidetään marokkolaisia. Lisäksi länsimaat saattavat kavahtaa Marokon ääri-islamilaisten reaktioita turnauksen järjestämisestä.

Terrorismi uhkaa maailman toiseksi suurinta urheilutapahtumaa kesäolympialaisten jälkeen, pidetään MM-lopputurnaus missä hyvänsä. Jokainen hakijavaltio myöntää kisojen suurimman voittajan oleva Afrikka itse, mutta järjestäjämaalle tiedossa on mahtavan näkyvyyden lisäksi myös mammonaa. Arvioiden mukaan MM-turnaus tuo järjestävälle maalle yli 400 miljoonaa euroa ja auttaa luomaan yli 150000 työpaikkaa.

Vuoden 2010 MM-ehdokkaat:

Egypti
Pääkaupunki: Kairo (16 miljoonaa asukasta)
Väkiluku: 70,3 miljoonaa
Presidentti: Hosni Mubarak
Pääkieli: arabia
Jalkapalloliiton perustamisvuosi: 1921
Liittyi Kansainväliseen jalkapalloliittoon Fifaan: 1923
Liittyi Afrikan jalkapalloliittoon CAF:iin: 1957 (perustajajäsen)
Seuroja: 542
Rekisteröityjä pelaajia: 272472
Muuta: Egypti oli ensimmäinen Afrikan maa MM-turnauksessa (1934, Italia). Egypti voitti kaksiosaisen karsinnan Palestiinaa vastaan 11-2. Ainoan ottelunsa MM-turnauksessa Egypti hävisi Unkarille 2-4. Toisen kerran MM-turnaukseen Egypti eteni 1990. Tuolloinkin pelattiin Italiassa.

Etelä-Afrikka
Pääkaupunki: Pretoria (1,3 miljoonaa asukasta)
Väkiluku: 44,2 miljoonaa
Presidentti: Thabo Mbeki
Pääkielet: afrikaans, englanti, sotho, tswana, xhosa, zulu (11 virallista kieltä)
Jalkapalloliiton perustamisvuosi: 1892 (apartheidin jälkeinen 1991)
Liityi Fifaan: 1952 (suljettiin liitosta 1964, uudelleen jäseneksi 1992)
Liittyi CAF:iin: 1957 (perustajajäsen, suljettiin liitosta 1958, takaisin jäseneksi 1992)
Seuroja: 1500
Rekisteröityjä pelaajia: 524700
Muuta: Apartheidin aiheuttama vuosien eristyneisyys vaikutti myös urheiluun. Etelä-Afrikka palasi kansainväliselle jalkapallonäyttämölle 7. heinäkuuta 1992 voittamalla Kamerunin maaottelussa 1-0. Lucas Radebe pelasi tuolloin ja pelaa yhä.

Libya
Pääkaupunki: Tripoli (1,8 miljoonaa asukasta)
Väkiluku: 5,5 miljoonaa
Johtaja: Muammar Gaddafi
Pääkielet: arabia, berbeeri
Jalkapalloliitto perustettiin: 1962
Liittyi Fifaan: 1963
Liittyi CAF:iin: 1963
Seuroja: 100
Rekisteröityjä pelaajia: 29700.
Muuta: Libya ei ole koskaan pelannut MM-kisoissa. Lähimmäksi Libya pääsi 1986. Marokko voitti viimeisellä
karsintakierroksella yhteistuloksella 3-1.

Marokko
Pääkaupunki: Rabat (1,4 milj)
Väkiluku: 31 milj.
Kuningas: Mohammed VI
Pääkielet: arabia, ranska
Jalkapalloliitto perustettiin: 1955
Liittyi Fifaan: 1956
Liittyi CAF:iin: 1966
Seuroja: 400
Rekisteröityjä pelaajia: 260964
Muuta: Marokon maajoukkue oli minuutin päässä jatkoajasta Meksikon MM-turnauksen (1986) toisen kierroksen ottelussa Länsi-Saksaa vastaan, mutta Lothar Matthäus teki saksalaisille voittomaalin 89. minuutilla.

(MTV3-STT-AP-Reuters-AFP)

Tuoreimmat aiheesta

Jalkapallo