Elatusvelvolliset ovat velkaa lähes neljännesmiljardin. Miksi velkapotti on kääntynyt jälleen kasvuun ja miksi se oli alunperinkin aika suuri? Selityksiä löytyy erilaisia, riippuen siitä keneltä kysyy.
Joka neljännellä elatusvelvollisella eli lapsensa kanssa eri osoitteessa asuvalla on maksamattomia elatusmaksuja. Vuosittain yhteiskunta saa perittyä tätä velkaa takaisin useita kymmeniä miljoonia, mutta selvästi vähemmän kuin mitä joudutaan maksamaan elatustukena lapsille.
Tilannetta ei helpota edes se, että joka vuosi elatusvelkaa vanhenee parikymmentä miljoonaa.
Lamakin selittää elatusvelan kasvua
Vuoden 2008 lopulla alkanut työttömyyden kasvu heijastuu myös elatusmaksujen maksukykyyn. Suurin osa noin 200 000 elatusvelvollisesta on miehiä, joiden työttömyys on noussut nopeammin kuin naisten.
Jos elatusapu jää maksamatta, Kela maksaa lapselle elatustukea, joka on 140 euroa kuukaudessa. Tämän summan elatusvelvollinen jää velkaa veronmaksajille ja jos elatusapu oli määrätty tuota summaa suuremmaksi, velkaa jää myös lapselle.
Ensin yritetään saada aikaan maksusuunnitelma, mutta elatusvelka voi mennä ulosottoon, jossa se on tärkeysjärjestyksessä monta muuta velkaa korkeammalla.
Elatusmaksusta voi saada vapautuksen tulojen alentumisen myötä. Näiden vapautushakemusten määrä on noussut selvästi.
”Pinnari-isät” vastaan ”riistäjä-äidit”?
Yhden vanhemman perheiden liiton mukaan perinnän tehokkuus voi olla kiinni siitä, kuinka aktiivisesti lapsen kanssa asuva jaksaa soitella ulosottoviranomaisille ja Kelalle.
- Se ei saisi olla siitä kiinni, sanoo liiton puheenjohtaja Eija Tuominen. Liitossa ollaan hieman pettyneitä siihen, ettei perinnän siirtäminen Kelalle olekaan tehostanut sitä.
Tuominen uskoo, että Kelalla ei välttämättä ole edes tarpeeksi resursseja ja enemmänkin elatusvelkaa olisi mahdollista saada takaisin.
- On tilastollisesti mahdotonta, että kaikki 50 000 elatusvelkaista ovat varattomia, toteaa Tuominen.
