Elatusapuvelka kasvussa - joka neljäs elatusvelvollinen laiminlyö maksuja

Joka neljännellä elatusvelvollisella eli lapsensa kanssa eri osoitteessa asuvalla on maksamattomia elatusmaksuja. Vuosittain yhteiskunta saa perittyä tätä velkaa takaisin useita kymmeniä miljoonia, mutta selvästi vähemmän kuin mitä joudutaan maksamaan elatustukena lapsille.

Tilannetta ei helpota edes se, että joka vuosi elatusvelkaa vanhenee parikymmentä miljoonaa.

Lamakin selittää elatusvelan kasvua

Vuoden 2008 lopulla alkanut työttömyyden kasvu heijastuu myös elatusmaksujen maksukykyyn. Suurin osa noin 200 000 elatusvelvollisesta on miehiä, joiden työttömyys on noussut nopeammin kuin naisten.

Jos elatusapu jää maksamatta, Kela maksaa lapselle elatustukea, joka on 140 euroa kuukaudessa. Tämän summan elatusvelvollinen jää velkaa veronmaksajille ja jos elatusapu oli määrätty tuota summaa suuremmaksi, velkaa jää myös lapselle.

Ensin yritetään saada aikaan maksusuunnitelma, mutta elatusvelka voi mennä ulosottoon, jossa se on tärkeysjärjestyksessä monta muuta velkaa korkeammalla.

Elatusmaksusta voi saada vapautuksen tulojen alentumisen myötä. Näiden vapautushakemusten määrä on noussut selvästi.

”Pinnari-isät” vastaan ”riistäjä-äidit”?

Yhden vanhemman perheiden liiton mukaan perinnän tehokkuus voi olla kiinni siitä, kuinka aktiivisesti lapsen kanssa asuva jaksaa soitella ulosottoviranomaisille ja Kelalle.

- Se ei saisi olla siitä kiinni, sanoo liiton puheenjohtaja Eija Tuominen. Liitossa ollaan hieman pettyneitä siihen, ettei perinnän siirtäminen Kelalle olekaan tehostanut sitä.

Tuominen uskoo, että Kelalla ei välttämättä ole edes tarpeeksi resursseja ja enemmänkin elatusvelkaa olisi mahdollista saada takaisin.

- On tilastollisesti mahdotonta, että kaikki 50 000 elatusvelkaista ovat varattomia, toteaa Tuominen.

Elatusvelvollisten liitossa taas uskotaan, että usein elatusmaksut on alunperinkin määrätty liian korkeiksi.

- Pois muuttavalle vanhemmalle tehdään kiusaa ehdottamalla korkeita elatusmaksuja ehtona sille, että saa tavata lasta, toteaa liiton varapuheenjohtaja Ahti Hurmalainen.

Hän myöntää että jotkut voivat maksaa maksut vasta ulosoton kautta, koska eivät halua maksaa lapsen lähivanhemmalle.

- Elatusvelvollinenhan ei voi mitenkään tietää, minne raha oikeasti menee varsinkaan näiden korkeiden elatusmaksujen kohdalla, Hurmalainen sanoo-

Elatusapu joustaa hitaasti

Erovanhemmat voivat olla jyrkästi eri mieltä siitä, mitä lapsi kuluttaa. Myös se, että toisen vanhempien tulojen isokin muutos ei välttämättä näy maksuissa pitkään aikaan, kuumentaa tunteita. Elatusmaksujen muutos ei ole automaattinen, sillä molempien osapuolien pitää suostua neuvotteluun tai käydä siitä oikeutta.

Myös Kelan etuuspäällikkö Suvi Onninen uskoo, että osa maksurästeistä johtuu siitä, että sovittu elatusapu ei enää vastaa maksajan tuloja. Sama toimii kuitenkin myös toiseen suuntaan: elatusvelvollisen tulot voivat nousta ja elatusmaksu olla niihin nähden lähivanhemman mielestä liian pieni.

Kela ei hoida elatusapusopimuksia, vaan ne tehdään edelleen useimmiten kuntien sosiaalitoimessa. Joissakin tapauksissa päätös tehdään oikeusistuimissa.

Katso Hanna Ruokankaan juttu