Miika Kirmula tarjosi kotiyleisölle dramaattisen viestiratkaisun ja ankkuroi Suomen MM-pronssille. Suunnistusliiton tavoite parhaan suunnistusmaan asemasta ei ollut kotikisoissa lähelläkään toteutumista.
Kuopiossa järjestetyt suunnistuksen MM-kotikisat saivat suomalaisittain dramaattisimman mahdollisen päätöksen, kun Miika Kirmula ankkuroi Suomen miehet viestipronssille ällistyttävien loppuvaiheiden jälkeen.
Suomen viestiavaaja Topi Syrjäläinen ja toisen osuuden suunnistanut Akseli Ruohola tekivät Puijon helteessä ehjät suoritukset, joiden myötä Kirmula pääsi ankkuriosuudelle kolmannelta sijalta. Suomalaisankkuri joutui päästämään pronssitaistossa Ruotsin Max Peter Bejmerin ensin edelleen, mutta ruotsalaisankkuri pummasi pahasti osuuden lopulla ja putosi mitalikamppailusta mentyään väärälle rastille.
Sen jälkeen ongelmiin ajautui Kirmula, mutta virheestään huolimatta suomalaisankkuri onnistui pitämään rinnalleen nousseen Ranskan Lucas Basset'n takanaan. Kirmula kukisti Basset'n loppuratkaisussa ja saapui maaliin kolmantena, mutta epätietoisuus Bejmerin pummista säilyi lähes loppuun asti.
– Lähdin ottamaan Bejmeriä alun jälkeen vähän riskillä kiinni ja yhtäkkiä en enää nähnyt hänen selkäänsä. Sitten lähdin rastia lähestyessä väärään suuntaan. Lopussa ajattelin vain virheen korjaamisen jälkeen, että ehkä joku on ottanut hylsyn tai tehnyt tosi ison virheen, niin voisi olla vielä saumaa (mitaliin), Kirmula kertasi erikoista loppuratkaisua.
– Vähän kyllä ajattelin, että nelossija olisi nyt maksimi. Kuulin vasta viimeistä rastia lähestyessä, mikä tilanne on.
Puijon hiihtostadionin polttavaan helteeseen saapunut monituhatpäinen kotiyleisö sai kisoille iloisen päätöksen, sillä Suomen mitalitili avautui kotikisoissa viimeisellä mahdollisella hetkellä.
– Tämä oli hieno lopetus näille kisoille, Kirmula iloitsi.
Syrjäläiseltä ja Ruoholalta luottotyötä
Kirmulalle MM-viestimitali oli jo uran neljäs. Syrjäläinen oli Kirmulan tavoin voittamassa MM-maastoviestin hopeaa kaksi vuotta sitten Sveitsissä, mutta Ruoholalle arvokisamitali oli uran ensimmäinen.
MS Parmaa edustava Ruohola oli Kuopiossa mukana ensimmäisissä MM-maastokisoissaan ja täytti paikkansa joukkueessa mainiosti.
– Oli todella hauskaa, tosi makea tilanne oli lähettää Miika matkaan. Ei siinä kuullut enää omia ajatuksia ja hengitystä, kun tulin yleisön eteen. Korvat vaan soivat yleisöstä, Ruohola myhäili.
Suomen viestijoukkueet joutuivat lauantaina sangen harvinaiseen tilanteeseen, sillä sekä miesten että naisten joukkueessa tarvittiin varaurheilijaa. Syrjäläinen korvasi viestissä pitkällä matkalla jalkaansa loukanneen Eetu Savolaisen ja toi Suomen avausvaihtoon kärkijoukossa.
– Oma osuuteni oli lähestulkoon niin hyvä kuin voi olla. Pieniä mikrovirheitä tuli reitinvalinnassa, mutta tiesin koko ajan, missä muut menevät, Syrjäläinen sanoi.
Norja, Ruotsi ja Sveitsi määräävät
Suomen viestimiehet pelastivat järjestäjämaan kyseenalaiselta lajihistorialta, sillä Suomen mitalittomuus kotikisoissa olisi ollut ennenkuulumaton noteeraus. Vielä 2000-luvun aiemmissa kotikisoissa Suomi vietti lihavia mitalivuosia, kun Tampereella 2001 mitaleita tarttui mukaan kahdeksan ja 12 vuotta sitten Vuokatissakin vielä viisi.
Suomen suunnistusliiton strategiassa kirjattiin neljä vuotta sitten, että Suomi olisi Kuopion MM-kotikisojen paras maa. Se strategiatavoite ei ollut lähelläkään toteutumista, mutta päävalmentaja Thierry Gueorgioun suomalaissuojateilla oli myös ilonaiheita kisoissa, kun useat urheilijat pääsivät parhaisiin MM-sijoituksiinsa.
Kuopion MM-suunnistus alleviivasi kolmen maan hallitsevan huippuyksilöidensä johdolla lajin kansainvälistä kärkeä mielin määrin. Norja, Ruotsi ja Sveitsi kahmivat miesten viestipronssia lukuun ottamatta itselleen kaikki kisojen mitalit.