Kanadan Edmonton on ensimmäinen Amerikan mantereen kaupunki, joka pääsee isännöimään yleisurheilun MM-kilpailuja. Aiemmista seitsemistä maailmanmestaruuskisoista kuudet on pidetty Euroopassa ja yhdet Aasiassa (1991 Tokiossa).
Kanada onkin yleisurheilussa varsin harvinainen arvokisojen isäntämaa. Vuonna 1988 nuoret kilpailivat ikäluokkansa maailmanmestaruuksista Sudburyssä, ja Toronto järjesti MM-hallikilpailut vuonna 1993. Toronton kisojen mieleenpainuvin suomalaishetki oli Sanna Hernesniemen (nykyisin Kyllönen) erinomainen 200 metrin juoksu, joka toi neljännen sijan ajalla 23,03.
Vaikka yleisurheilu ei kuulukaan Kanadan menestyksekkäimpiin lajeihin - varsinkaan nyt kun Ben Johnson on enää ikävä muisto ja muutkin pikajuoksutähdet ovat ikääntymässä - kiinnostus MM-kisoja kohtaan on kova. Pääsyliput ovat käyneet hyvin kaupaksi.
-Jo syksyllä 80 prosenttia lipuista oli myyty, Suomen joukkueenjohtaja Jarmo Mäkelä tietää.
Muhkeat rahapalkinnot
Yleisurheilun eliitti kilpailee Edmontonissa paitsi maineesta ja kunniasta, myös melkoisista taalatukuista. Henkilökohtaisten lajien maailmanmestareille on luvassa 60 000 Yhdysvaltain dollaria (lähes 420 000 markkaa), ja rahoista pääsevät osakseen kaikki pistesijoille yltäneet.
Suomalaisille urheilijoille on luvassa lisäksi bonukset Suomen urheiluliitolta. SUL pulittaa kultamitalista 100 000 markkaa, hopeasta 80 000 mk, pronssista 50 000 mk ja neljännestä sijasta 30 000 markkaa. Sijat 5-8 tuottavat urheilijalle kymppitonnin.
Mitalitoiveet heittäjien varassa
Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja Mäkelä luotsaa Edmontonissa 24 urheilijan joukkuetta. Joukkueen tavoite on kaksi mitalia ja neljä pistesijaa. Lisäksi kahdeksan urheilijan olisi yllettävä 16:n parhaan joukkoon.
-Tässä on 14 urheilijalle menestystavoitetta, Mäkelä sanoo.
Mitalitoiveet kohdistuvat selvästi miesten heittolajeihin: keihäässä hallitseva mestari Aki Parviainen on maailmantilaston ykkönen tuloksella 92,41, kuulassa Suomella on vahva kolmikko ja kiekossa Timo Tompuri päätyi sekoittamaan MM-pakkaa Helsingborgissa heittämällään Suomen ennätyksellä 69,62.
Myös moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen on tyrkyllä mitalipallille, jos leka kaartaa kauden parhaan (80,54) tuntumaan.
Edellisistä MM-kilpailuista Sevillasta Suomi sai vain yhden mitalin. Parviainen piti keihään kultamitalillaan huolta siitä, että Suomen mitaliketju pysyi katkeamattomana MM-kisasarjan aloittaneista Helsingin 1983 kisoista lähtien.
Rankkasateita viikonloppuna
Edmontonin MM-kilpailut ovat sään suhteen poikkeukselliset moniin aiempiin arvokisoihin nähden. Helteiden todennäköisyys on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi edellisissä kisakaupungeissa Sevillassa ja Ateenassa. Suomalaiset päässevätkin urheilemaan varsin kotoisissa oloissa.
-Kisakaupungin lämpötila vaihtelee 15:n ja 33:n asteen välillä. Ilma on aika kuivaa ja yöt viileitä, Mäkelä kertoo.
Suomen joukkueenjohto on saanut kisakaupungista mukavasti ennakkotietoja, sillä dopingasiantuntijana tutuksi tullut Tapio Videman asuu Edmontonissa. Kuluneen viikonlopun aikana Edmontonia koettelivat rankkasateet, jotka aiheuttivat tulvia kisakaupungin lähialueilla. Sademäärät olivatkin hurjia, sillä mittauspisteissä oli havaittu jopa 100 millimetrin päivittäisiä sademääriä.
Aikaero helpompi kuin Sydneyyn
Viime syksyn olympialaisten tapaan urheilijat joutuvat tottumaan melkoiseen aikaeroon, sillä päivä valkenee Edmontonissa yhdeksän tuntia Suomea myöhemmin. Länteen päin mennessä aikaeroon totuttelu on kuitenkin helpompaa kuin itäsuunnassa, joten sopeutumisessa ei pitäisi olla suuria vaikeuksia. Vertailukohtana on viime syksyn olympiakaupunki Sydney, jossa aikaeroon totutteluun oli varattava pari viikkoa.
-Me luotamme siihen, että vuorokausi yhtä aikaerotuntia kohden riittää, Mäkelä sanoo.
Suomalaisten matkustusrytmi, ensimmäiset lähtivät 25. heinäkuuta ja toinen ryhmä 30. heinäkuuta, noudattaa ohjetta.
(MTV3-STT)