Astman hoito kehittynyt nopeasti

Astman hoito on kehittynyt kymmenen viime vuoden aikana huimasti. Astmasta voi toipua jopa niin hyvin, että pärjää ilman lääkkeitä, vaikka taipumus astmaan jäisikin.

Ylilääkäri Anne Pietinalhon mukaan hyvät hoitotulokset edellyttävät mahdollisimman varhaista astman diagnoosia ja hoidon aloittamista. Tuolloin astma ei ole vielä pääsyt tekemään pysyviä muutoksia keuhkoihin. Alkuvaiheen oireet ovat yleensä yskimistä, köhimistä ja hengenahdistusta.

Enää harva joutuu taudin takia sairaalalle osastohoitoon tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös astman aiheuttamien kuolemien määrä on pudonnut reipasta tahtia. Potilaskohtaiset hoidon vuosittaiset kokonaiskulut ovat pienentyneet yli kolmanneksen kymmenessä vuodessa.

Astma voi iskeä niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Lapsista kaksi kolmasosaa on joko erikoissairaanhoidon tai yksityislääkärin hoidossa. Aikuisista astmaatikoista noin puolet saa avun terveyskeskuksesta, 17 prosenttia työterveyshuollosta. Erikoissairaanhoitoon joutuu turvautumaan 15 prosenttia.

Suurin osa potilaista kuvailee vointiaan melko hyväksi tai kohtalaiseksi. Lapsista seitsemän prosenttia kärsii vaikeasta astmasta ja aikuisista noin joka viides.

Tupakka pahentaa oloa

Tupakanpoltto heikentää astmalääkkeiden tehoa. Vaikka astmapotilaat tietävät tämän, heistä osa jatkaa tupakointia. Toinen pulma on se, että kaikki eivät ole hoidossa tai jättävät ottamatta lääkkeitään.

- Kymmenen viime vuoden aikana tupakalle altistuminen on romahtanut, kun esimerkiksi työpaikoilla ja virastoissa polttaminen kiellettiin 1990-luvulla, Pietinalho iloitsee.

Keuhkosairauksia vastaan toimivan Filha ry:n mukaan noin 140 000 suomalaista sairastaa astmaa. Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen nimellä aloittanut Filha juhlii tänä vuonna sataa toimintavuottaan.

Astmaohjelman aikana vuosina 1994-2004 Suomessa koulutettiin 36 000 ihmistä astman hoitoon. Nykyisin terveyskeskuksissa työskentelee ainakin 580 astmahoitajaa ja 200 -lääkäriä. Apteekeissa on 900 astmayhdyshenkilöä.

(MTV3-STT)