Keskiaasialaisen Aral-järven ranta-asukkaat kärsivät pahoista terveysongelmista. Kerran maailman neljänneksi suurin järvi on muuttunut myrkkylammikoksi, joka kylvää kuolemaa ympärilleen.
Aral-järven vesi haihtuu taivaan tuuliin. Laajat vesijättömaat muuttuvat suolan valkaisemiksi hiekka-aavikoiksi. Kuiville jääneet kalastusalukset Kazalinskin kaupungin edustalla, Kazakstanissa, ovat koruttomia muistoja menneiltä ajoilta.
Rantaviiva on karannut jo 60 kilometrin päähän kaupungista, jossa keinuvat enää erämaan laivat. Laskujoettoman Aralin lohduton tila on seurausten siihen virtaavien jokien valjastamisesta valtavien puuvillapeltojen kasteluun.
Ihmisen aikaansaamasta ekokatastrofista on siinnyt myös vakavia terveysongelmia. Araliin lirisevät, lannoitteiden ja torjunta-aineiden kyllästämät jokivedet ovat yhä pääasiallinen juomaveden lähde monille alueen asukkaille. Kazakstanissa syntyvyys laskee ja kuolleisuus nousee sellaista kyytiä, että voidaan puhua väestökriisistä.
Kazalinskin epidemiologisen aseman johtaja Temirkhan Abdykadyrov nimittäisi Aralin rannoilla litkittävää nestettä pikemmin myrkkymikstuuraksi kuin vedeksi. Paikallinen vesilaitos ei pysty tarjoamaan asukkaille riittävästi puhdasta vettä. Kazalinskilaiset voivat vain rukoilla, että Maailmanpankin ja Aralin rantavaltioiden ponnistelut järven pelastamiseksi tuottaisivat tulosta.
(MTV3/Pekka Karppinen)