Amfetamiini toiseksi käytetyin huume EU-maissa

Suomalaisten ja ruotsalaisten ongelmahuumeena pidetyn amfetamiinin käyttö on yleistymässä koko Euroopassa. EU:n huumausaineseurantakeskuksen EMCDDA:n vuosiraportin mukaan amfetamiini on jo toiseksi käytetyin laiton huume useimmissa EU-maissa. Sitä on kokeillut jopa 16 prosenttia nuorista aikuisista.

Suomi erottautuu huumevertailuissa toistaiseksi edukseen, mutta amfetamiini on meillä ollut aina suhteellisesti käytetympi huume kuin yleensä muualla Euroopassa.

Kun useimmissa maissa vain 1-2 prosenttia hoitoon hakeutuneista ilmoittaa syyksi amfetamiinin, Suomessa tämä osuus on lähes 40 prosenttia.

Piikkihuumeet leviävät maaseutukaupunkeihin

Heroiinin käyttö on seurantatietojen mukaan pysynyt EU-maissa aika lailla ennallaan, vaikka nuorten heroiininpolttajien määrä näyttääkin lisääntyvän. Joissakin EU-maissa piikkihuumeiden käyttö on leviämässä nyt suurkaupunkien ulkopuolellekin. Hoitoonhakeutuvien keskuudessa piikkihuumeiden käyttäjiä on kuitenkin aiempaa vähemmän useimmissa EU-maissa.

Suonensisäisten huumeiden käyttöön liittyvät infektiotaudit ovat edelleen laaja ongelma, vaikka aids-tapaukset ovatkin hiukan vähentyneet. Uusien aids-tapausten määrä vähenee lähinnä taudin puhkeamista hidastavien uusien lääkkeiden ansiosta. Nuoret käyttäjät saavat kuitenkin jatkuvasti tartuntoja.

Ruiskujen vaihto, ns. matalan kynnyksen palvelut lääkekorvaushoitokaan eivät ole vähentäneet esimerkiksi C-hepatiitin leviämistä. Huolenaiheena ovat myös huumeiden käyttäjien tuberkuloositartunnat.

Korvaushoidon ongelmana laadunvalvonta

Ehkäisevässä työssä tuoreina asioina raportissa nostetaan esiin mm. Internet-valistus sekä haittojen ehkäisy varhaisessa vaiheessa, esimerkkinä mainitaan ruiskujen vaihto ja turvaohjeet rave-juhlissa. Ehkäisevään työhön kuuluvat myös lääkekorvaushoito-ohjelmat sekä yhteiskuntapalvelu tai hoitoonohjaus vaihtoehtoina huumerikoksista vangitsemiselle.

Korvaushoidot ovat yleistyneet monissa EU-maissa. Metadonihoito on todettu tehokkaaksi hoitokeinoksi, mutta hoitojen lisääntyminen on tuonut tullessaan myös laadunvalvontaongelmia. Myös erilaisten interventiohoitojen vaikuttavuudesta kaivataan luotettavampaa tietoa ja arviointia EU-maiden keskuudessa.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat