Alppilegenda jo eläessään

Karl Schranz (vas.), Valdimir Putin,Wolfgang Schüssel vuonna 2001, kuva: EPA/ROBERT JAEGER/fob
Karl Schranz (vas.), Valdimir Putin,Wolfgang Schüssel vuonna 2001, kuva: EPA/ROBERT JAEGER/fobEPA
Julkaistu 20.11.2008 22:56

Alppihiihdon valkoisen sirkuksen tähdet ovat erityisesti perinteisissä alppimaissa korkeasti arvostettuja. Nykypäivän tähdet ovat palvottuja henkilöitä, joiden nimet ja kasvot tunnistavat kaikki omassa maassaan, pois lukien USA:n. He ovat lumella liikkumisen formulatähtiä.

Perinteisissä alppimaissa on tähteydessä yksi asia, joka herättää kunnioitusta. Nimittäin vanhat alppitähdet. Heitä arvostetaan, kunnioitetaan, kuunnellaan ja myös palvotaan. Tällä viikolla (18.11.) on yksi legendaarinen alppitähti täyttänyt 70 vuotta ja on aika kurkistaa historian sivuille, sillä Suuri Karl Schranz on todellakin alppilegenda jo eläessään.

Schranz on syntynyt ja elänyt St. Antonissa, Itävallan Arlbergin sydämessä, joka nykyään tunnetaan taitavien laskijoiden temmellyskenttänä sekä vauhdikkaasta yöelämästään. Karl Schranzin nuoruusvuosina discovalot eivät olleet houkuttelemassa innokasta alppihiihtäjää, vaan vuorten kutsu ja vauhdin hurma oli ylipääsemätön. Innokkuuden ansiosta hänet kruunattiin kolme kertaa maailmanmestariksi ja kahdesti kokonaiscupin voittajaksi. Alppiklassikkovoittoja hänellä on huikeat 50! Olympiakultaa hän ei saavuttanut koskaan huonon onnen ja yhteensattumien vuoksi.

Vuoden 1960 olympialaisten aikaan St.Antonin suuruus oli loukkaantuneena ja 1964 Innsbruckissa Schranz sijoittui hopealle suurpujottelussa, jonka voittajaksi laski ranskalainen Francois Bonlieu. Grenoblen olympialaisissa 1968 Schranz oli historian lyhytaikaisin voittaja. Schranz oli saanut pujottelussa uusintalaskun vedoten radalla häirinneeseen henkilöön ja lopulta nopeimman ajan kellottanut itävaltalainen jäi nuolemaan näppejään voiton mentyä hylkäämisen jälkeen Jean-Claude Killylle Ranskaan. Hylkäämisestä jäi selvä sivumaku, sillä ranskalaiset halusivat Killylle kolmannen kultamitalin, koska Itävallan Toni Sailer oli onnistunut triplassaan 1956.

Sapporon olympiamenestys kaatui Olympiakomitean puheenjohtajan Avery Brundagen ammattilaissyytöksiin ja vuonna 1972 Schranz päätti uransa, vaikka oli vielä huippukunnossa.

Hiihtohissin vieressä kasvaneelle Schranzille urheilu ja terveys ovat olleet elämän ohjenuora. Perheen ja uran jälkeen legenda nousi parrasvaloihin vielä vuoden 2001 MM-kisoissa, joissa Schranz toimi aktiivisesti järjestelykomiteassa. Muistan elävästi, kuinka Vladimir Putin saapui kisa-alueelle helikopterilla runsaan turvamiesjoukon saattelemana ja ensimmäisenä hänellä oli kiire tervehtimään ystäväänsä Karl Schranzia.

Julkisuuden henkilöt ovat kuuluneet itävaltalaisen elämään aina, milloin hän on poseerannut kuvissa Espanjan kuninkaan kanssa tai Queenin seurassa.

Itävallan postilaitos kunnioitti suurta alppilegendaa omalla tavallaan painattamalla Schranzista oman postimerkin. Urheilu ja varsinkin alppihiihto on hauskaa ja on hienoa, että Karl Schranzin tapaiset urheiluihmiset muistetaan aina. Onnittelut alppilegendalle myös Suomesta!

Teksti: Jyrki Lehto

(MTV3)

Tuoreimmat aiheesta

Hiihtolajit