Alakoululaiset opiskelevat jättiryhmissä

Opetusministeriö myönsi viime keväänä kunnille 16 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen. Opettaja-lehden mukaan monikaan kunta ei ole kyennyt pienentämään ryhmäkokoja.

Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo, että lisämääräraha hillitsi ryhmäkokojen kasvua, mutta ei riittänyt ryhmien pienentämiseen.

- Itse asiassa tänä vuonna Vantaalla 12:sta koulussa 53:sta ryhmäkoot ovat nousseet hieman.

Vantaa on tehnyt päätöksen, että ensi vuonna ryhmäkokoja ei suurenneta, tuli lisämäärärahaa tai ei. Tänä vuonna Vantaa sai lisämäärärahapotista 540 000 euroa. Kalo sanoo, että ensi vuonna rahaa olisi tulossa miljoonan verran, jos Opetusviraston alustavat lupaukset 30 miljoonan euron lisämäärärahoista pitävät paikkansa.

- Tarvitsisimme rahaa 3,5 miljoonaa, jotta ryhmäkoot eivät olisi 28:aa oppilasta suurempia, Kalo laskeskelee.

Turku sai Opetusviraston lisämäärärahoista 300 000 euroa. Rahat käytettiin ryhmäkokojen pienentämiseen, mutta Vantaan tapaan aiemmat säästötoimet olivat kasvattaneet ryhmien koot niin suuriksi, että summa oli vain pieni helpotus. Turun opetustoimen budjettivaje on neljän miljoonan euron luokkaa.

- Ensimmäisellä ja toisella luokalla olemme pyrkineet pitämään ryhmäkoon alle 25:ssä oppilaassa, mutta käytännössä ryhmät ovat usein suurempia. 3.-6. luokilla ryhmäkoko on usein yli 30 oppilasta, kertoo hallintopäällikkö Pentti Merta Turun kaupungin opetustoimesta.

Myös Vantaalla yli 30 koululaisen opetusryhmät eivät ole harvinaisuus 3.-6. luokilla.

Eri kuntien oppilaat eriarvoisessa asemassa

Yle uutisten kunnanjohtajille tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että iso osa kunnista paikkaa heikentynyttä taloustilannettaan säästämällä ensisijaisesti opetusmenoista.

Turussa onkin jo useana vuonna jouduttu vähentämään opettavien tuntien määrää.

- Kaikki "helpot" kohteet on jo otettu pois. Opettajien ja muun henkilöstön palkkojen osuus menoista on noin 70 prosenttia, joten on aika luonnollista, että niistä joudutaan karsimaan, hallintopäällikkö Merta sanoo.

Hän myöntää, että opetuksen laadun kohdalla kunnan oma vastuu korostuu ja tämän takia oppilaat voivat olla eri kunnissa eriarvoisessa asemassa.

- Jo parikymmentä vuotta on eletty aikaa, jolloin valtio ei ole pahemmin puuttunut kuntien tarjoamaan opetukseen.

Merran mielestä tuet ovat usein epäselviä eikä opetuskokojen pienentämiseen tarkoitettuja rahoja ole aiemmin "korvamerkitty". Kunnat ovat toimineet parhaaksi katsomallaan tavalla.

Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Kalo on samoilla linjoilla.

- Kunnilla on itsemääräämisoikeus. Voi olla, että ensi vuoden lisämäärärahat anotaan Opetusvirastolta ja silloin käyttökohde olisi ilmoitettava etukäteen.