Akateemikko Oiva Ketonen kuoli sunnuntaina Helsingissä 87-vuotiaana. Ketonen opetti ja tutki vuodesta 1939 alkaen filosofiaa ja matematiikkaa sekä Helsingin yliopistossa että ulkomailla. Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorina hän toimi vuosina 1951-77, ja akateemikoksi hänet nimitettiin vuonna 1980.
Ketonen osallistui aktiivisesti korkeakoulu- ja tiedehallinnon kehittämiseen. Hänen johtamansa työryhmä aloitti 1965 yliopistojen ja korkeakoulujen kehittämistyön, ja 1966 hän toimi myös opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosaston osastopäällikkönä sekä korkeakouluneuvoston puheenjohtajana.
-Ketonen oli korkeakoululaitoksessa jykevä hahmo, luonnehtii Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professori, vararehtori Ilkka Niiniluoto edeltäjäänsä. Niiniluoto toteaa Ketosen olleen myös aktiivinen keskustelija, joka jatkoi osallistumista ja kirjoittamista vielä eläkevuosinaan.
Ketosen tieteellisen työn arvioidaan vaikuttaneen merkittävästi suomalaiseen maailmankuvaan. Hänen teoksiaan olivat muun muassa Suuri maailmanjärjestys (1948), Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus (1961), Yliopiston tie (1971), Ihmisenä olemisesta (1981), Kansakunta murroksessa (1983), Arvovallan politiikkaa (1986) ja Kansallinen julkisivu keskustelun kohteena (1987).
(STT)