Kiekkoleijona numero 65
1966 helmikuun 2. päivän jälkeen Ilveksessä kukaan ei ole pelannut pelinumerolla kaksi.
Lasse Oksanen muistaa edelleen tuon päivän kuin eilisen.
Autoliikkeen varaosamyyjänä työskennellyt Oksanen meni totutusti tuttuun paikkaan kahville työpäivän lomassa. Hän ihmetteli, miksei samassa rakennuksessa Kesoilin puolella työskentelevää Jarmo Wasamaa näy. Aamukahvilla nuorukaiset olivat tottuneet käymään läpi edellisillan pelitapahtumia. Wasama oli SaiPaa-vastaan pelatussa ottelussa palkittu parhaana pelaajana.
- Ihmeteltiin, missä Jambe viipyy. Jostain sitten kuultiin, että hän olisi jäähallin nurkalla ajanut kolarin. Saman tien lähdettiin paikalle katsomaan, mikä oli tilanne, Oksanen muistelee.
Auto ei Oksasen mukaan näyttänyt siltä, että törmäys olisi aiheuttanut vakavia vaurioita. Lopulta pelaajakaverit saivat radiosta kuulla, että kolari olikin kohtalokas 22-vuotiaalle Wasamalle.
- Edellisiltana oltiin yhdessä oltu jäällä. Ei sitä voinut ymmärtää. Sitä tunnetilaa on mahdotonta selittää. Se oli kauhean kova isku, Oksanen huokaa.
Wasama oli superlahjakkuus
Wasamaa on pidetty yhtenä kaikkien aikojen lahjakkaimmista suomalaispuolustajista. Hän pelasi ensimmäisen ottelunsa SM-sarjassa jo 17-vuotiaana ja ehti lyhyen uransa aikana saavuttaa paljon. Wasama oli voittamassa mestaruutta Ilvekselle keväällä 1962, ja hän oli joukkueensa kantavia voimia.
- Hän oli aikaansa edellä oleva lahjakkuus. Jambe pelasi nuorempana hyökkääjänä, mutta siirtyi sitten puolustajaksi. Hän oli teknisesti hyvä mailankäsittelijä ja hyvä luistelija ja poikkesi selvästi senaikaisesta normaalitasosta.
Oksanen muistaa myös nuoren miehen asenteen olleen kohdallaan.
- Hän oli todella sinnikäs, yritteliäs ja peräänantamaton tyyppi. Harvinaisen hyvät ainekset oli kasassa. Päätä yläpuolella sitä yleistä sakkia, Oksanen tunnustaa.
Kuuden SM-sarjakautensa aikana Wasama valittiin viisi kertaa All Stars -kentälliseen.
