Kalle Palander ja Tanja Poutiainen ovat viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana nostaneet suomalaisen alppihiihdon maailman huipputasolle.
Palanderin MM-kullan ja Poutiaisen olympiahopean, kahden MM-hopean sekä kahden MM-pronssin jälkeen paras suomalaissaavutus on maan alppihiihtoa nykyään koordinoivan Ski Sport Finlandin toimitusjohtajan Janne Leskisen 4:s sija supersuurpujottelussa Sierra Nevadasta 1996.
Kahden suuren valtakausi
Sekä Tanja Poutiainen että Kalle Palander debytoivat alppihiihdon MM-kisoissa vuonna 1997 Sestrieren rinteillä. Poutiaisen sijoitus pujottelussa oli 17:s, Palanderin pykälää parempi, 16:s. Kumpikin oli saman tien lajinsa paras suomalainen. Kisojen parhaaseen suomalaissaavutukseen ylsi tuolloin kuitenkin niukasti Sami Uotila, joka oli suurpujottelussa 15:s.
Palanderin yllättävä pujottelun maailmanmestaruus Yhdysvaltain Vailissa 1999 avasi samalla suomalaisten mitalitilin alppihiihdon MM-kisoissa.
Myöhemmästä maailmancupin menestyksestään huolimatta Palander ei ole pystynyt nousemaan MM-kisoissa toistamiseen mitalikorokkeelle – hänen toiseksi paras arvokisasaavutuksensa on suurpujottelun neljäs sija Bormion MM-rinteillä 2005. Kaudella 2002–03 hän voitti pujottelun maailmancupin.
Tanja Poutiainen puolestaan laski samoissa MM-kisoissa kaksi hopeaa paraatilajeissaan pujottelussa ja suurpujottelussa.
Vielä vuoden 2001 MM-alppihiihdoissa Itävallan St. Antonissa sekä Poutiainen että Palander joutuivat tunnustamaan toisten suomalaisten menestyksen omaansa paremmaksi. Palander keskeytti tuolloin sekä pujottelun että suurpujottelun, joten miesten puolella suomalaisten parhaaksi saavutukseksi jäi Sami Uotilan suurpujottelussa saavuttama 10:s sija. Naisten puolella Poutiainen keskeytti pujottelukisan, jossa Henna Raita oli lopulta 11:s. Poutiainen ylsi suurpujottelussa sijalle 13.
Torinon olympialaisissa 2006 Poutianen laski suurpujottelussa hopealle. Vuoden 2009 MM-kisoissa Val d'Iseressa hän otti pronssia sekä pujottelussa että suurpujottelussa. Poutiainen on urallaan voittanut pujottelun ja suurpujottelun maailmancupin kokonaiskilpailut kaudella 2004-05 sekä suurpujottelun kokonaiskilpailun kaudella 2008-09.
Naisten puolella ei kymmenen parhaan joukkoon ole Poutiaisen lisäksi yltänyt kuin Riitta Pitkänen, joka 1999 yllätti liki Palanderin tavoin sijoittuen naisten pujottelussa viidenneksi.
Suomalaiset jo 70 vuotta MM-tasolla
Ensimmäisenä suomalaisena saavutti sijoituksen alppihiihdon MM-kisoissa Gunnar Stenfors. Hän pääsi ehjänä maaliin Zakopanen MM-kisojen 1939 syöksylaskussa jääden tosin kisan viimeiseksi. 60 vuotta myöhemmin Kalle Palander otti maailmanmestaruuden, ja vuosina 2003–09 Palander ja Tanja Poutiainen ovat voittaneet yhteensä 22 maailmancupin osakilpailua.
Vertailukohtana aina kiinnostava Ruotsi sai ensimmäisen alppihiihdon maailman-mestaruutensa 1978 Ingemar Stenmarkin voitettua sekä suurpujottelun että pujottelun.
Kaikkiaan ruotsalaiset ovat saavuttaneet 17 MM-kultaa: Stenmark 5, Jonas Nilsson 1, Pernilla Wiberg 4 ja Anja Pärson 7. Maailmancupin osakilpailuvoittojahan pelkästään Stenmarkilla on 86 ja muut ruotsalaisetkin ovat saavuttaneet yhteensä 97 voittoa.
Lähde: Urheilukirjasto
(MTV3)