Ti Amo - rakkauskirje Italialle

Osaat nauttia elämästä, tuntea iloa, surua ja draamaa meitä pohjolan ihmisiä enemmän. Löydät arjen keskeltä hetkiä ottaa ilo irti. Olet rakentanut päiväsi ruoan ympärille ja osaat pysähtyä muutaman tunnin välein ottamaan elostasi parhaat makupalat suuhusi. Olet paikoin mustavalkoinen ja hankala eikä konservatismiasi aina ymmärretä. Tiedät itse, että näkemyksesi rakentuu makunystyröittesi varaan ja ne ovat siten sinulle totuuksia. Arvostat laatua kaikessa eikä vähiten elämässä.

Aloitin tutustumisen pohjoisesta ja olen siirtynyt viettelevän rauhallisesti kohti etelää. Milanossa ihastuin risottoon, leikkeleisiin ja Cotoletta alla Milaneseen. Duomo on yhä mahtavin ja kaunein näkemäni rakennus ja asukkaasi tyylikkäämpiä kuin missään muualla. Muutoin vaikutit hiukan kylmältä ja pinnalliselta ja jäit rakennustyylissäsi muun maan varjoon.

Lähinaapurisi Bergamo huokui vanhaa vaurautta ja jylhä Citta Alta valvoi alakaupungin vilskettä jykevänä vuoren päällä. Tunnelma oli lämmin ja pikkukaupungin parhaita piirteitä esiintuova.

Como-järveäsi suojaava mahtipontinen vuorijono pisti matkailijan nöyräksi. Rantojen pienet kaupungit tarjosivat loistavia tilaisuuksia päiväretkiin.

Genovassa olin valmis jättämään lihalliset iloittelut loppuelämäksi taakseni. Meren tuoreet, runsaat antimet ja taito niiden hyödyntämiseen jättivät pysyvän jäljen sieluuni. Aaltoileva maasto houkutteli kurkistamaan vielä yhden mäen taakse.

Bolognan roisi lihallisuus kostuttaa vieläkin suupieliä herkkuhetkiä muistellessa. Keskellä kesääkään ei kasvisruokaa ollut tarjolla, mutta lihan monet muodot houkuttelivat luokseen hävyttömän suoraan. Suojasit pohjoista kulkijaa tyylikkäästi pylväskäytävien varjossa, kauniin, punaisen tiilimeren ympäröimänä. Turismi oli vielä maltillista ja koin saavani sinut omakseni rauhassa tutustumiseen.

Veronan romanttisuus oli pursuillut yli äyräiden ja luonasi oli omaan makuuni turhan paljon vieraita merten takaa. Kaupunkina olit kuitenkin kaunis ja nautin eniten hetkistämme kävellen rauhassa joen rannoilla.

Brescian tunnelmaa muistelen yhä kaiholla. Suurehkon kaupungin elämä oli kesäloma-aikana yllättävän rauhallista ja kaunista. Brescian linnalta avautuvat näkymät syöpyivät verkkokalvoille.

En olisi halunnut rakastua Venetsiaan, mutta minkä mies tunteilleen voi. Olet kärsinyt suosiostasi, mutta säilyttänyt silti uniikin kauneutesi, joka saa jokaisessa kanaalin risteyksessä haukkomaan ihastuksesta happea. Kun tutkin sisintäsi aamuvarhaisella muiden vielä nukkuessa, huomasin todellisen kauneuden ja turmeltumattomuuden säilyneen.

Padovassa saimme olla rauhassa keskenämme ilman ulkopuolisten häirintää. Pienehkö kaupunki tarjosi italialaisuutta arkisen kauniilla tavalla. Mutta osasit sinäkin olla korea ja näyttää kauneimmat piirteesi Prato della Vallen persoonallisella aukiolla.

Vicenzan kanssa vietin mukavat päivätreffit rennosti kaupungin katuja kävellen ja Il Ceppo -herkkukaupan annista huumaantuen.

Firenzessä olet, rakas Italiani, kuin missi iltapukukierroksella. En voinut kuvitella enkä vieläkään tahdo uskoa jonkun olevan niin kaunis ja kiehtova jokaisen kadunkulman kohdalla. Kolmeksi päiväksi iskeytynyt korvamato Nessun Dorma taisi olla sinun tekosiasi? Se voimisti unohtumatonta kokemusta äärimmilleen. Lihaisa ylpeytesi, Bistecca alla fiorentina, tuli tutuksi sen mestarin, Dario Cecchinin, tekemänä.

Pisa oli Firenzen superlatiivien jälkeen rentouttava kokemus. Toki tornisi ympärillä parveili meitä turisteja haitaksi asti, mutta jo korttelin päässä italialaisen arjen kauneus ja herkullisuus toivat seesteisen rauhan.

Rooma. Oi Rooma! Miten voitkin hurmata ja ärsyttää niin tasapuolisesti? Sanoinkuvaamattoman kauniit piirteesi häkellyttävät ja kiehtovat, mutta valitettavasti ne eivät ole säilyneet salaisuutena. Romanttisia pakopaikkojakin kaduiltasi löytyy, mutta niitä täytyy hiukan metsästää. Tarjoat kaikkea, mitä Italia on ja yllättävän kompaktissa paketissa. Kiihkoa, kauneutta, historiaa, taidetta, rakkautta, mutta myös ruuhkaa, meteliä, jonoja ja turisteja. Mutta ei sinua voi olla rakastamatta.

Napolissa tuot esiin kiihkeimmät puolesi. Aluksi ne pelottavat, mutta kuitenkin kiehtovat niin paljon, että haluaa heittäytyä mukaan. Tunnut sekopäiseltä, mutta kun sinut oppii tuntemaan, huomaa kaikessa kaaoksessa rakastuneensa juuri siihen hulluuteen. Ehkä onnistuit vain huumaamaani minut ruoallasi. Ehkä vain käperryin huomaasi Vesuviuksen tulenarassa varjossa. Pizza, pasta ja kasviksien kauneus ei ole ollut missään parempaa eikä missään Italiassa halvempaa. Sinuun pitää vain luottaa ja antaa mennä. Olet rakas, on ikävä.

Salernossa koimme esileikkiä Amalfin rannikon sanoinkuvaamattomaan tunnelmaan. Napolin jälkeen kaupunki tuntui nukkuvalta ja pääsimme rentoutumaan.

Amalfin kaupunki toi vuoret melkein kiinni rantaan ja tunsin kapeilla vuoriteillä sinun yrittävän rauhoitella matkalaista kohti mitä upeampia vuoristomaisemia ja lämminhenkisen, joskin turistirunsaan kaupungin tunnelmaa. Meren herkut ja lopuksi alashuuhdottu limoncello jättivät jäljen.

Positano, olet Amalfin rannikon kaupungeista tutuin lukemattomien valokuvien kautta. Olet myös kaunein ja pinnallisin, mutta ei sinua voi kuin ihastella sopivan kaukaa, jotta koko kaupungin poukama ja rinteitä pitkin kohoavat rakennukset pääsevät näyttäytymään kaikessa komeudessaan.

Ravellossa kiipesin rinteitäsi pitkin korkealle ja katsoin Välimerta vuoren huipulta. Seesteinen tunnelma tuntui vain odottavan seuraavaa turistibussia, mutta päivähetki kanssasi oli eliksiiriä sielulle ja Instagram-tilille.

Sorrentossa tarjosit kauneutta, rauhaa ja Il Buco -ravintolan loistavaa ruokaa. Kalliosi nousevat suoraan merestä ja ihastuneena kävelin pudotuksen reunalla rantaviivaa eri suunnista ihaillen.

Ja kiitos, että kutsuit minut kylään Suomessakin. Suurlähetystössä kävin läpi herkkujasi eri puolilta maata ja palautin mieleen kauneimpia muistojamme.

Italia, olen hivellyt säärtäsi matkoillani melkein nilkkaan asti. Haluan tuntea vielä pohkeesi ja nilkkojesi kauneuden, kopistaa korkoasi ja hypätä saarillesi. Pysy sellaisena kuin olet ja lähetä kiusoittelevia viestejä paikoistasi, joihin en ole päässyt vielä tutustumaan. Tiedän, että teet sen.