Ravintola-arvostelu - Fäboda Cafe & Kitchen, Pietarsaari

MTV Oy, All rights reserved

Kun pietarsaarelainen ravintola lähettää kutsun maistamaan burgereitaan etuliitteellä "Suomen parhaat", on hämmennys ja mielenkiinto taattu. Mikäli rafla on valmis kyyditsemään bloggarin 300 km päähän ja majoittamaankin, täytyy usko tuotteeseen olla kohdillaan. Etenkin, kun olen tunnetusti (?) mielipiteiltäni lahjomaton. Siispä kohti rannikkoa ja Fäboda Cafe Kitcheniä.

Rautatieasemalla meitä odottaa taksikuski nimikyltin kanssa. Takana Fäbodan burgeritaksi, joka roudaa nälkäisiä nautiskelijoita nonstoppina Pietarsaaren keskustasta 10 kilometrin päähän rantaravintolaan. Saavumme meren ääreen, hiekkarannan, rantakallioiden ja ruskan ensiaskeleita ottavan luonnon keskelle. Kelorakennuksen suurelle, taloa kiertävälle terassille on sytytetty ulkotulia. Aurinko oli jo ottanut kurssia kohti horisonttia. 

Pihalla meidät ottaa vastaan leveällä hymyllä varustettu nuori ravintoloitsija Saul Mäenpää. Mies oli työskennellyt kesäravintolassa viiden vuoden ajan, ollut hetken muissa hommissa ja ottanut keväällä paikan ohjakset entisen omistajan vinkattua mahdollisuudesta. Fäboda Cafe Kitchen koki ilmeisesti samalla laajemmankin nuorennusleikkauksen. Kesälistalle otettiin pienen empimisen jälkeen hampurilainen, jolle Saul antoi nimensä. The Original Saul's Burgerista tuli supersuosittu. Yleisön pyynnöstä aukioloa jatkettiin syksyyn ja syyskuun teemaksi otettiin burgerit. Vastaava kuulostaisi korviini yleensä seiftatulta rahastukselta, mutta kokemuksesta voin sanoa, että nyt yritetään tosissaan. Burgeriliha tulee Snellmanilta, joka tässä tapauksessa on pitäjän omaa tuotantoa. Erilaiset sämpylät tehdään varta vasten paikallisessa Nylundin leipomossa. Kaikessa nojataan lähiseudun tuottajiin. 

Asia on pihvi

Saul kiirehtii välillä toivottamaan vieraita tervetulleeksi ja avaamaan ovea. Illan aikana mies on välillä essu päällä ja seuraavassa käänteessä juttelemassa isäntänä ateriasta kiittäviä asiakkaita. Vastaavaan isännöintiin törmää Italiassa usein, Suomessa varsin harvoin. Täällä ollaan tosin välillä "kädet savessa". Saulin silmät syttyvät, kun kysäisen, miten pihvit valmistetaan. Liha jauhetaan karkeaksi, kohmetetaan leikattavaksi ja leikataan syitä vastaan. Kuten olen kesän omissakin kokeiluissanikin todennut, burgerpihvin mehevyyden salaisuus on mahdollisimman pieni käsittely. Kaikki ylimääräinen prässäys ja möyhintä tekee lihasta liian tiivistä ja mehevöittävä rasva pursuaa pihvin sisuksista ulos. Kiinnitin heti huomiota lihasyiden selkeään muotoon. Liha hajoaa suussa luonnollisen mureasti.  

Palvelu on alusta alkaen ystävällistä ja hyvällä tavalla rentoa. Näin myös muiden pöytien kohdalla. Erityishuomio lattianlakaisusta isomman seurueen lähdettyä, vaikka varsinaista sotkua ei ollutkaan. Paikka on perjantaialkuillasta likimain täynnä ja asiakaskunta hyvin kirjavaa. Burgerilistalla on huomioitu lapset jopa kahden erikokoisen hampurilaisen voimin. Vaikka "aikuisten" burgereita on vain viisi, on siinäkin jo pari liikaa, koska valinta muotoutuu tavallista vaikeammaksi. Haluaisi maistaa kaikkea, mutta omat resurssit riittävät yhteen. Koen melkeinpä velvollisuudeksi kokeilla Saulin nimikkoburgeria. Vaimo valitsee sesongin makuja pursuavan Premium Burgerin. Juomaksi yhtä suosikkijanojuomaani, Brooklynin panimon American Alea. Kattauksessa on mukana paljon hauskoja yksityiskohtia. Servetti on pujotettu pultin läpi (EDIT: siis mutterin ja letkupuristimen :) ). Pöytätuikut ovat kierrätyslasipurkeissa. Alkuun eteemme kärrätään kasa nachoja ja salsaa. Burgerit saapuvat ja yksityiskohdat lisääntyvät. Kullekin purilaiselle on tehty oma lippunsa, joka töröttää jenkkityylisesti burgerissa pystyssä. Edullinen tapa tehdä brändäystä ja vaikutusta. Suomessa ei tällaista yleensä osata.

The Original

Burgerit näyttävät tyylipuhtailta. Ei sitä samaa iänikuista sämpylää vaan kauniisti ilta-auringossa hiukan kiiltävä tuore semla, niinkuin tuolla rannikolla tupataan sanoa. Täytettä on juuri sopivasti. Mikään ei valu ja kokonaisuus pysyy kasassa. Paistettua sipulia, cheddarjuustoa, salaatinlehtiä, tomaattia ja kastiketta. Kaikki puhtaita makuja, jotka maistaa. Tällaisen burgerin kuuluukin olla. Kuten olen niin usein sanonut, Suomessa ollaan onnistuttu pilaamaan likimain kaikki pika- ja roskaruoaksi kutsutut ruokalajit. Kaikki maistuvat mätöltä, vaikka pohjalla on idea kaikesta muusta. Korkealuokkaisia raaka-aineita klassisesti yhdistettynä on takuuvarma suksee missä tahansa lajissa. Chilimegamättöburgerien ystäville tämä voi kaivata makua, mutta he ovatkin omat aistinsa jo em. aineksilla turruttaneet. Tämä on real thing. Burgeripihvi on juuri niin laadukas kuin voisi kuvitella, mutta ihan täydellisenä nautintona olisin purrut sitä mediumina.Nyt oli likimain kypsä. Tässä tapauksessa sen vaikutus jäi kuitenkin marginaaliseksi.

Vaimon Fäboda Premiumissa makua antoivat kantarellit, juusto, salottisipuli, yrtit, salaatti, tomaatti sekä täysjyväsämpylä. Upeita syksyn makuja ja tuhdimpaa menoa kuin omani. Parempi? Ei, mutta erilainen. Tummia sävyjä ruskan keskellä, auringon heittäessä lämmintä valoa taivaanrannasta. Miljöö antaa burgeri-illalliselle plussaa, jota on vaikea korvata tai ylittää. Lisukkeeksi valitut ranskalaiset ilmenivät lankun kokoisiksi, itse leikatuiksi siivuiksi. Tämä lämmittää aina sydäntä. Vaimon coleslaw oli hyvä, mutta parantamisenkin varaa jäi. Hiukka lisää raikkautta ja vähemmän porkkanaa, niin yeah baby

Kuvittelin burgerin puolivälissä, että ehkä tohtisin vielä pyytää maistettavaksi Pulled Pork Burgeria, mutta annoksen lopussa olisin mieluiten pitänyt vartin ruokalevon vaakasuorassa kuulematta sanaakaan ruoasta. Silti jälkkäriksi ehdotettu sorbetti kuulosti sopivan kevyeltä ja ähkyä sulattavalta vaihtoehdolta. Hyvin toimi ja erityismaininta Fäbodan omasta, Helsingin Kahvipaahtimon kahvipaahdosta.

Lisää popupahdusta!

Mietin aluksi, että miksi kutsua tässä vaiheessa vuotta tutustumaan kesäravintolaan. Saul heitti kuitenkin sivulauseessa maininnan, että kenties burgeri pop-up ilmaantuu jatkossa muuallekin. Illan ja päivän Pietarsaaren keskustaa kierrettyämme on selvää, että sellaiselle olisi kaupungissa huutava… ei… karjuva pula. Emme löytäneet yhtä ainutta edes hiukan houkuttelevaa lounaspaikkaa ja esim. torilla ruoka-annista vastasivat kolme vieri vieressä olevaa kevätrullakojua. Mikä villitys se on? Vierailimme Pietarsaaressa jokakesäisellä Suomi-turneellamme myös viime vuonna eikä safkapaikan etsiminen ollut silloinkaan mieluista. Mikäli Saul päättää popupahtaa enemmänkin, toivotan miehen tervetulleeksi minnepäin tahansa Suomea. Laatu edellä syntyvää, rentoa ravintolatoimintaa mahtuu tähän maahan vielä jokaiseen kylään. Ja jos listalla on paras Suomessa syömäni burgeri, voisi valloituksen aloittaa vaikka Tampereelta.

Suomen paras burgeri?

Tämä teksti on melkoista suitsutusta tarjotun herkuttelureissun jälkeen. Kaikki on kuitenkin vilpitöntä ja pidän Fäboda Cafe Kitchenin burgereita tähän mennessä maan parhaina. En tietenkään ole vielä maistanut kaikkea, mitä Suomi-neito tarjoaa, joten ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä kommenttikentässä teidän mielestä maan parhaisiin burgeripaikkoihin.

PS. Vaimo palaa omassa blogissaan myöhemmin Pietarsaaren muihin kohokohtiin.  -> EDIT:Tässä ensimmäinen osa.

Ja nämäkin burgerit olivat ensin ihailtavissa Sivumaun Facebook-sivulla.

PPS. Bongasin meitä palvelleen tarjoilijan blogin, jossa kuvia burgerin valmistusprosessista (linkki).

Fäboda Cafe Kitchen

Pikkuhiekantie 263, Pietarsaari

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • card_kaappaus_keittiossa
      Kaappaus keittiössä

      Huippukokki Kari ‘Kape’ Aihinen rientää suomalaisten kotikokkien avuksi. Nirsoilu, napostelu ja liian yksipuoliset ruokavaliot jäävät historiaan, kun Kape palauttaa keittiöihin tekemisen ilon sekä tuo lautasille värejä ja terveellisiä, maukkaita ruokia. Tehdään keittiöstä taas kodin paras paikka!