Paljon tullut sanottua, paljon vielä sanomatta

MTV Oy, All rights reserved

Sivumaun yksi erilaistava tekijä muista ruokablogeista ovat pohdinnat ruoasta ja sen vaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Usein kriittisesti. Ruokaan liittyy hirveästi pahoja asioita eikä silotellun kaunis blogimaailma anna täyttä oikeutta sen ilosanomalle ja paikoin synkälle totuudelle sen ympärillä. Keräsin yhteen pohdintojani vuosien varrelta. Ne ovat blogin suosituinta, mutta myös itselleni tärkeintä sisältöä.

Ei tarvitse olla samaa mieltä, sehän tässä mielenkiintoisinta onkin. Provosoivat tekstit ovat synnyttäneet lukemattomia hedelmällisiä keskusteluja. Mutta myös kunnollista ruokaraivoa.

Valtaosa keskusteluista käydään Facebookin puolella. Tervetuloa! 

En ole nirso, mutta mustat pavut ei kuulu suomalaiseen ruokavalioon. Kyllä niitä pitäisi mennä syömään sinne, missä ne luonnonvaraisena kasvaa.

Pavut suuhun, herneet pois nenästä.

Pieni välintilinpäätös

Älä laihduta -päivänä, on hyvä hetki julistaa ruoan ilosanomaa. Nautitaan rennosti ja otetaan ruoasta ilo irti joka päivä.

Painostus, joka sai pikaruokajätin nöyrtymään ja vetämään Ronald McDonaldin pois suomalaisista päiväkodeista.

Ravintoloitsijat toivovat, että palaute annetaan aina suoraan paikan päällä. Kannattaako se? Miksi se on usein niin vaikeaa?

Millä oikeudella saa kirjoittaa ravintola-arvosteluja? Mitä vaaditaan, jotta voi kutsuta itseään ruokakriitikoksi? Kritiikkiä ravintolakritiikistä.

Suomella on alkoholiongelma. Kirjoitin näkemyksiäni suomalaisesta alkoholikulttuurista nauttijan näkökannalta. Tuopillisen viereltä tietenkin.

Vierailuteksti Tamminen Oy:n blogissa.

Turhauduin kuluttajista, ruokateollisuudesta, liiasta positiivisuudesta sekä keskustelukulttuurista. Noin niinkuin aluksi. :)

Aika heittää lupaukset kehiin vuodelle 2014. Toimikaa te virallisina valvojina.

Kuinka toteutin 2013 ruokalupaukseni?Mitä tuli luvattua ja mitä lunastettua?

Ruokalupaus lunastuksessa. Gluteenia rakastavan ensimmäisiä fiiliksiä gluteenittomasta kolmiviikkoisesta.

Rakastan gluteenia. Olin kolme viikkoa sitä ilman ja rakastuin myös sen tuomaan olotilaan. Suosittelen testaamaan.

Tein selvityspyynnön omasta blogitekstistäni, jonka tarkoitusperät ja sanamuodot kyseenalaistettiin viime viikolla.

Lukiessasi blogeja luet yhä enemmän mainostekstiä. Tekstiä, josta on maksettu kirjoittajalle jopa tuhansia euroja. Luotatko sinä maksettuun blogitekstiin? Viestiin, joka on syntynyt ainoastaan mainostajan toivomuksesta.

Suomi rakennettiin nöyrällä, ahkeralla asenteella. Nautinto on meillä vain rappion porstua. Olisiko aika lakata puristamasta mailasta? Sallia enemmän. Itsellemme.

Olisiko paikallaan katsoa välillä kuolemaa silmästä silmään? Lihansyöjän kevyehköä pohdintaa lautasmallin proteiineista. Blogin luetuin teksti yli 30 000 lukijalla.

Iltalehden toimittaja oli löytänyt minut esimerkkitapaukseksi aikuisena kalansyöntiin opetelleesta. Syön lehden sivuilla kalaa Tammelantorilla. Tässä aiheesta hiukan enemmän.

Mitä suomalainen ravintoloitsija voi oppia Ravintolapäivän pop-up -ravintolasta? Illallistimme arpaonnisina Boot Kulma Bistrossa, korttelikuppilaan perustetussa italialaisraflassa.

Elämään tottuneetMihin kaikkeen ala-arvoiseen olemmekaan elämässä tottuneet?

Energiaa ja pärinääLapset ja energiajuomat

Onko McDonald’s vastuullinen mainostaja?Kun ruokajätti puhuu itsensä pussiin.

Lapsista ja ruoasta -- osa 1Mitä lapseton ei saisi lapsiperheille sanoa.

Lapsista ja ruoasta -- osa 2Silloin, kun minä olin nuori…

Helppoa elämää ja pilkkomisen vaivaaMiksi ihmeessä käytät pakastevihanneksia?

Järjetön ruokaOnko se nyt vaan tyhmää maksaa liikaa?

Eliitin ruokahysteriastaVastine Aamulehden kolumniin 16.1.13

Rypistetty kiitospuheMitä olisin blogigaalassa voittajana sanonut

Vallankumouksesta ja marketeistaMiksi marketit pelastavat maailman?

Ruoan hinnastaRuoka ei ole kallista

Luomu — tekopyhä trendi? (vanhoille sivuille)

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat