Pirkka-toukkia ja Rainbow-matoja? Hyönteisruoka voi olla pian arkipäivää Suomessa

Jauhomadot
Maistaisitko sinä friteerattuja toukkia? Shutterstock

Ravintola-alan ammattilaisille suunnatuilla Fastfood&Cafe-messuilla keskiviikkona puhunut Riku "Madventures" Rantala uskoo hyönteisruoan tekevän tuloaan pikkuhiljaa myös Suomeen.

Toimittaja ja television Madventures-, Madcook- ja Docventures-ohjelmista tuttu Riku Rantala luennoi keskiviikkona Helsingin messukeskuksessa järjestettävillä Fastfood&Cafe -messuilla tulevaisuuden ruokatrendeistä. Yhtenä suurimpana mullistuksena päivittäisissä ruokatottumuksissamme Rantala näkee hyönteisruoan yleistymisen. Rantalan mukaan tämä on väistämätöntä, sillä nykyinen, ympäristön kannalta haastava lihantuotanto ei millään pysty pysymään maapallon väestönkasvun mukana.

– Tosiasia on se, että meitä on täällä maapallolla yli 9 miljardia arviolta ennen vuotta 2050. Suurin lihansyönnin kasvu tapahtuu tietysti kehitysmaissa, kun ihmiset vaurastuvat. Vähän niin kuin Suomessakin tapahtui: 40–50 -luvulla syötiin vielä melko vähän lihaa. Nykyään sitä syödään joka aterialla suurinpiirtein, Rantala luennoi.

Ratkaisu ruokapulaan?

Hyönteisrproteiini onkin maailman ruokajärjestöjen mukaan yksi mahdollinen ratkaisu tulevaisuuden ruokapulaan. Tämä ei maapalloa kiertäneen Rantalan mukaan koske pelkästään kehitysmaita, vaan meidänkin ruokapöydässämme popsitaan luultavasti tulevaisuudessa ötökköruokaa.

– Tämä voi tapahtua yllättävänkin nopeasti. Tällä hetkellä Aasiassa ja Yhdysvalloissa on jo tuotantoa sekä olemassa lainsäädäntö, jonka mukaan hyönteisproteiinia voidaan käyttää. EU:ssa ei ole vielä, mutta se on tulossa ehkä jo tänä vuonna. Hollannissa ja Belgiassa ei noudateta lainsäädäntöä, joka hyönteisruoan tavallaan estää. Siellä on jo kauppojen hyllyillä on saatavilla hyönteiselintarvikkeita.

– Miettikääpä sitä: Pirkka tai Rainbow -hyönteisruokaa. Emme ole kovin kaukana siitä, että näemme valmiita eineksiä, jossa on hyönteisproteiinia mukana.

Toistaiseksi hyönteisiä tai niitä sisältäviä tuotteita ei saa myydä elintarvikkeeksi EU:ssa, koska niitä ei ole hyväksytty elintarvikkeeksi. Niillä ei myöskään ole uuselintarvikkeelle myönnettävää markkinointilupaa, joka syntyy kaikkien EU -maiden yhteisellä päätöksellä.

– Hyönteisten hyväksyminen elintarvikkeeksi vaatii tietyn ketjun läpikäynnin, mikä on tietysti ihan hyväkin, koska muuten ei ole mitään laatukontrollia.

Mielikuva hirvittävä – maku yllättävän hyvä

Popsimmeko sitten pian perunoiden ja riisin kera friteerattuja toukkia sellaisenaan? Voi olla, mutta kaikista yleisin käyttötapa hyönteisproteiinille tulee kuitenkin olemaan Rantalan mukaan ravintolisänä.

– Hyönteisproteiini jauhetaan jauhoksi ja sitä käytetään ravinnon lisänä tai vaikka patukoissa.

Sekään ei ole kuitenkaan ole Rantalan mikään mahdottomuus, että ihmiset viehtyisivät hyönteisiin ihan sen näköisenä kuin ne ovat.

– Kun söin Sambiassa toukkia, mielikuva tuntui ennakkoon hirvittävältä. Mutta maku olikin sitten järkyttävän hyvä, Rantala muistelee.

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.