USA 2008. Ohjaus: Dennis Dugan. Käsikirjoitus: Adam Sandler, Robert Smigel, Judd Apatow. Tuotanto: Jack Giarraputo, Adam Sandler. Kuvaus: Michael Barrett. Leikkaus: Tom Costain. Musiikki: Rupert Gregson-Williams. Pääosissa: Adam Sandler, John Turturro. Emmanuelle Chriqui, Nick Swardson, Lainie Kazan, Ido Mosseri, Rob Schneider. Kesto: 115 min.
Hummus-tahna, kasaridisco ja penis-huumori varastavat pääroolin Dennis Duganin (Voitte suudella sulhasta, 2007) ohjaamassa upouudessa Adam Sandler -komediassa. Zohan – lupa saksia on häkellyttävä tuttavuus: kreisikomedia Israelin armeijan suvereenista erikoiskommandosta, joka halajaa hiusmuotoilijaksi New Yorkiin.
Suosikkikoomikko Adam Sandler esittää käkkäräpäistä Zohania, joka lavastaa oman kuolemansa toteuttaakseen salaisen unelmansa. Ylivoimainen tappokone ja tyttöjen suosikki teeskentelee häviävänsä palestiinalaisterroristi Phantomille (John Turturro), joka kohoaa menestyksensä myötä kansallissankariksi.
Zohan salamatkustaa koirankuljetuslaatikossa Amerikkaan toiveenaan päästä stylistiksi itsensä Paul Mitchellin salonkiin. Iso Omena ei innostu heti Scrappy Coco -nimellä esiintyvästä kampaajatulokkaasta, sillä Zohanin persoonallinen tyyli perustuu 20 vuoden takaisiin hiusmalleihin. Kisällin paikka aukeaa kuitenkin pienestä palestiinalaiskampaamosta, jota johtaa kaunis Dalia (Emmanuelle Chriqui).
Zohan – lupa saksia on epätasainen tarina karvaisesta kanki-einarista, jonka sydän on kultaa. Vaikka nimihenkilön ehtoisat attribuutit vaikuttavat aika ajoin jokseenkin vaivaannuttavilta, on Sandlerin uskallusta pakko myös ihailla. Kaveri pistää itsensä likoon paikoin lähes kyseenalaisin tavoin.
Homovitsit ja Lähi-idän liennytys käyvät harvemmin käsi kädessä, mutta Sandlerin, Robert Smigelin (Conan O'Brienin ja Saturday Night Liven kirjoittaja) ja Judd Apatowin (Paksuna) ideoima teksti jaksaa uskoa epätodennäköiseen. Onpa hervottomaan käsikseen onnistuttu saamaan pari pisteliästäkin heittoa, kuten toteamus 2000-vuotisen kriisin vääjäämättömästä päättymisestä ja Hizbollahin "palvelevasta puhelimesta".
Kaikki Zohanin herjat eivät välttämättä aukea pohjoismaiselle katsojalle. Juutalais- ja arabistereotyypit ovat meikäläisittäin sittenkin melko vieraita. Kieli poskessa -meiningistä ja uskalluksesta ei silti ole epäilystä, eikä tiettyjen "kulttuuristen ominaisuuksien" ymmärtäminen ole suinkaan elokuvan huumorista nauttimisen elinehto.
Zohan – lupa saksia on kaksituntisena selvästi liian pitkä. 30 minuutin karsiminen olisi tehnyt kokonaisuudelle terää, eikä lopussa olisi tarvinnut turvautua kiusallisiin itsestäänselvyyksiin. Adam Sandler on oivassa vedossa krouvilla aksentilla kaakattavana päähenkilönä, mutta mainiota taustatukea tarjoavat myös Rob Schneider kostonhimoisena arabitaksina ja Lainie Kazan konstailemattoman käkkärägigolon rehevänä rakastajattarena.
Teksti: Outi Heiskanen