Ympäristöteknologiasta halutaan Suomen uusi Nokia

Ympäristöliiketoiminta on yksi Suomen nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista. Ainoastaan peliala on kasvanut Suomessa nopeammin.

Cleantech Finlandin tutkimuksen mukaan ympäristöteknologian osaamiselle on maailmalla valtava kysyntä ja Suomi on ollut yksi edelläkävijöistä.

– Maailmalla on huutava pula ympäristöteknologiasta. Suomi on osannut tarttua tähän mahdollisuuteen oikea-aikaisesti. Meidän pitkät perinteet energiatehokkuuden ja muun osaamisessa ja se on luonut hyvän pohjan, ja nyt tällä hetkellä siitä osaamisesta saadaan ne tehot irti, muotoilee Cleantech Finlandin ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen.

Ympäristöliiketoiminta on ala, missä kehitetään teollisuudelle ja muille toimijoille energiantehokkuutta, päästöjen pienentämistä ja esimerkiksi vesiteollisuudelle jätevesien kierrätysratkaisuja. Ympäristöasiat ovat pinnalla, ja siihen on Suomi nyt tarttunut.

Nyt tavoitellaan kymmeniätuhansia työpaikkoja

Myös valtio on tukenut Cleantech-alaa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on kasvattaa alan työpaikkoja Suomessa kymmenillä tuhansilla alle vuosikymmenessä.

– Luvut on kovia, mutta ne ovat täysin realistisia. Jos katsotaan ympäristöliiketoiminnan kasvua, niin viime vuonna kasvua oli 15 prosenttia, ja vuonna 2020 liikevaihto alalla olisi jo 60 miljjardia euroa. Ainakin tällä hetkellä ollaan hyvin näissä kasvuluvuissa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio.

Cleantech on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Cleantech Finland teetti vuosittaisen tutkimuksensa alan kasvunäkymistä. Kokonaiskasvu alalla on tänä vuonna hieman yli viisi prosenttia, jolloin alan liikevaihto nousee 25,9 miljardiin euroon.

– Mikä oli yllättävää oli se, että miten vahvasti pienyritykset uskoo tähän kasvuun. Uskotaan, että tämä vuosi tulee olemaan noin 30 prosentin kasvuluokkaa, Hulkkonen kuvailee.

Kotimaan markkinat pienet

Tukes on rahoittanut alan yrityksiä ja suurin osa alasta suuntautuu vientiin. Alaa kuvaillaan jo Suomen talousveturiksi.

– Kun puhutaan tästä ympäristöliiketoiminnasta niin pitää aina muistaa että tämä ei ole mikään teollisuudenala niin kuin on kaivosteollisuus tai metsäteollisuus, vaan tämä on oikeastaan sellainen alue, että se voi tuoda kilpailukykyä mille tahansa teollisuuden alalle, selventää Mari Pantsar-Kallio.

Viennin lisäksi myös kotimaan markkinoita tarvitaan. Pantsar-Kallion mukaan kotimarkkinat täytyy olla olemassa, ennen firmojen liikkumista maailmalle.

– Täytyy muistaa, että Suomi on pieni maa, meillä on kotimarkkinat melko rajalliset. Vaikka Suomessa saadaan teknisiä ratkaisuja käyttöön, niin se kasvu tulee kyllä kehittyvistä maista kuten Kiinasta, Intiasta ja Venäjästä.

Työ-ja elinkeinoministeriö tavoittelee alan liikevaihdon kaksinkertaistamista 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

Lue myös:

    Uusimmat