Ympäristöministeriö vahvistaa: Teollisuuden sähköverotus alenee – "Halutaan tukea teollisuuden sähköistymistä ilmastosyistä"

Onko jo selvää, että teollisuuden sähköveroa alennetaan?

– On selvää. Peruslähtökohta on se, että se tehdään budjettineutraalisti teollisuuden energiaveronpalautusten kanssa, kertoo valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Hallitusohjelmassa asiasta linjataan näin:

Lisätään energiantuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa. Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit.

Ympäristölle haitallisten tukien määrä on Suomessa noin 3,5 miljardia euroa

Lehtonen kertoo, että hallituksen mukaan ympäristölle haitallisten tukien määrä on Suomessa noin 3,5 miljardia euroa. 

Kuinka paljon tästä tuesta on sellaista, jonka voisi käytännössä karsia pois?

– Pitkällä tähtäimellä näitä kaikkia näitä pitää pystyä tarkastelemaan. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että yksi merkittävä osa tästä on alempi sähkön verotus teollisuudelle ja tätä on haluttu jopa laajentaa. Tämä sen perusteella, että halutaan tukea teollisuuden sähköistymistä ihan ilmastosyistä. 

Turve puhuttaa

Hallituksen tarkoitus on siirtää ympäristölle haitallisia tukia tukemaan ilmastotoimia ja toisaalta keventää työn ja yrittäjyyden verotusta. Puhutaan sadoista miljoonista euroista, kertoo Lehtonen. Seuraavat askelmerkit sovitaan jo ensi kuun alussa.

– Tässä puhutaan erityisesti turpeen polttoaineverosta ja toisaalta sitten sähkön ja lämmön yhteistuotannon verokohtelusta.

Hallituksen sisällä turpeen verohuojennuksen poistaminen ei tule olemaan helppoa. Keskusta-puolue tuskin nielisi esitystä sellaisenaan.

Hallitusohjelmassa turpeesta sanotaan muun muassa seuraavaa:

Turpeen pääasiallinen energiakäyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa, vaikkakin se säilyy huoltovarmuuspolttoaineena. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana arvioidaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liittyvä tavoite vuonna 2030 toteutuu. On pidettävä huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon.

"Korvaavat investoinnit fossiilisia korvaaviin teknologioihin lisäisivät todennäköisesti työllisyyttä"

Tulevien päätösten uskotaan ympäristöministeriössä tukevan työllisyyttä.

– En näe, että alennettujen polttoaineverokantojen verotukien tai palautusten purulla olisi kielteisiä työllisyysvaikeuksia. 

– Korvaavat investoinnit fossiilisia korvaaviin teknologioihin lisäisivät todennäköisesti työllisyyttä, toteaa Lehtonen. 

– Verotukien poisto toisi myös lyhyellä aikavälillä lisätuloja valtiolle, joita olisi mahdollista kanavoida korvaaviin investointeihin, esimerkiksi maalämpöpumppuuihin, bniokaasu- tai sähkötyökoneisiin. 

"Puhutaan miljoonista hiilidioksiiditonneista"

Polttoaineverotuksen yhtenäistämisellä ja teollisuuden ja maatalouden fossiilisen energiaveronpalautusten purkamisella saavutettaisiin merkittäviä päästövähennyksiä.

– Puhutaan miljoonista hiilidioksiditonneista ja leijonanosasta 2035 hiilineutraaliuteen vaadittavista lisäpäästövähennyksistä energiantuotannon osalta, Lehtonen toteaa.

Lehtonen muistuttaa, että yhtä lailla maatalouden tuet ovat hallituksen pöydällä.

– Myös maataloustukien kohdentamisella ja ehtoja tarkentamalla voitaisiin saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.  

Entäs tämä päästökauppakompensaatio?

– Meidän näkemyksen mukaan se ei tule jatkumaan.

"Eihän siinä ympäristön ja ilmaston kannalta ole mitään järkeä, että jos meillä yleensä kannetaan arvonlisäveroa, niin sitä ei risteilyllä kannettaisi"

Otetaan vielä esimerkki liikenteestä. Matkustajamerenkulkua tuetaan nykyisellään useilla tuilla – valtioneuvoston julkaisun mukaan yli 250 miljoonalla eurolla vuodessa, josta valtaosa on aluksilla tapahtuvan myynnin verottomuutta. 

– Eihän siinä ympäristön ja ilmaston kannalta ole mitään järkeä, että jos meillä yleensä kannetaan arvonlisäveroa, niin sitä ei risteilyllä kannettaisi, Lehtonen toteaa.

Valtiosihteeri ehdottaa merenkulkuun liittyviin tukien pohdiskeluun maiden välistä yhteistyötä. 

– Minusta tämä on sellainen asia nyt, että tämä pitäisi nostaa meidän pohjoismaisen ja itämeren alueen yhteistyön pöydälle ja keskustella kollegoiden kanssa Ruotsista ja Virosta ja miettiä, että miten yhdessä puuttua tähän. Suomen yksin vaikea puuttua kaikkiin näihin tukiin.