Yllättävä syy – hollantilaiset liikkuvat suomalaislapsia enemmän

Selittävä tekijä voi löytyä hoidon määrästä.

– Hollannissa kolmevuotiaat viettävät tyypillisesti 1-2 päivää viikossa päiväkodissa tai ovat osa-aikaisesti, kun Suomessa ollaan usein kokopäiväisesti jo tuossa iässä. Voisiko olla, että Hollannissa päiväkotiympäristö kannustaa liikkumaan, kun se on harvempaa herkkua. Suomalaisessa päiväkodissa päiväkoti tulee nopeammin tutuksi eikä sitten innosta siihen aktiivisuuteen niin helposti, sanoo tutkimuksen tehnyt Jyväskylän yliopiston terveystieteiden tohtori Anne Soini.

Toiseksi syyksi tutkija arvelee omaehtoisuuden puutteen.

– Hollannissa kolmevuotiaat lapset on ryhmitetty kaksivuotiaitten kanssa samaan ryhmään. Suomessa kolmevuotiaat ovat usein neljä- ja viisivuotiaiden kanssa samassa ryhmässä. Hollannissa on hyvin paljon omaehtoista toimintaa ja vähemmän ryhmätuokioita. Suomessa niitä on paljon. Opettajajohtoiset piirit ovat hyvin tyypillisiä, Soini jatkaa. 

Passiivisuus seuraa läpi elämän 

Tutkija muistuttaa varhaislapsuuden mallien merkityksestä.

– Fyysinen elämäntapa alkaa muodostua kolmen vuoden iässä. Tutkimukset toteavat, että jos olet lapsena fyysisesti passiivinen niin hyvin suurella todennäköisyydellä se fyysinen passiivisuus jatkuu myöskin myöhemmälle iälle. 

Soini lisäisi nykyisiin suosituksiin pitkäkestoisen istumisen välttämisen.

– Ettei lapsi istuisi pitkiä aikoja kerrallaan. 

Miten tutkimus tehtiin?

Tutkimukseen osallistuneita lapsia havainnoitiin satunnaisesti päiväkotipäivän aikana normaaleissa arjen toiminnoissa ja tilanteissa. Jokainen tutkimukseen osallistunut lapsi pyrittiin havainnoimaan niin aamupäivällä kuin iltapäivällä, sekä sisällä että ulkona, yhteensä 2-4 kertaa päivän aikana, kolmen päivän ajan. Yksi havainnointikerta oli kestoltaan 15 sekuntia, ja kirjaamiseen käytettävä aika oli 30 sekunttia, tämä toistettiin kahdeksan kertaa. Kesto siis oli yhteensä noin kuusi minuuttia.

Yksittäisten havainnointien määrä tutkimuksessa oli 15 824. Havainnointien ulkopuolelle jätettiin ruokailu- ja lepohetket, jotka ovat siis luonteeltaan hyvin passiivisia toimintoja.

Suomessa tutkimus toteutettiin 14 jyväskyläläisessä päiväkodissa. Lisäksi tutkimukseen osallistui Hollannista (Maastricht) yhdeksän päiväkotia ja Australiasta (Melbourne) 13 päiväkotia.

Suomessa lapsia havainnoitiin päiväkodissa kolmen päivän ajan (keskiviikosta perjantaihin) kahden tutkijan voimin. Kiihtyvyysmittarin mukaista aineistoa kerättiin viideltä päivältä (keskiviikosta sunnuntaihin). Mittaukset toteutettiin syksyllä 2010 elokuusta lokakuuhun ja talviaineisto kerättiin tammi- helmikuussa 2011.