Ylipitkistä oikeudenkäynneistä aiotaan maksaa syytetyille

Hallitus esittää järjestelmää, jolla oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voitaisiin hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Ennalta ehkäisevänä keinona asianosainen saisi joudutettua asiaansa vaatimalla sen käsittelyn määräämistä kiireelliseksi. Uudet oikeussuojakeinot koskisivat yleisiä tuomioistuimia.

Valtioneuvosto päätti esityksen sisällöstä ja esitys annetaan eduskunnalle presidentin esittelyssä tänään 29. tammikuuta. Tavoitteena on parantaa asianosaisten oikeussuojaa ja panna täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksesta aiheutuvat velvoitteet.

"Kohtuullisen ajan kuluessa"

Ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Jos oikeudenkäynti viivästyy, jokaisen on voitava vedota kotimaan viranomaiseen asian korjaamiseksi.

Esityksen mukaan käräjäoikeus voisi asianosaisen vaatimuksesta poikkeuksellisesti päättää, että asia määrätään kiireelliseksi, jos sen käsittelemiselle ennen muita asioita on erityisen painava syy. Ratkaisun kiireelliseksi julistamisesta tekisi yleensä laamanni. Harkinnassa otettaisiin huomioon muun muassa oikeuskäsittelyn siihenastinen kesto sekä asian laatu ja merkitys asianosaiselle.

Hyvitystä asian käsittelyn pitkittymisestä olisi vaadittava pääasiaa käsittelevältä tuomioistuimelta ennen käsittelyn päättymistä. Tuomioistuin ratkaisisi vaatimuksen samanaikaisesti pääasian kanssa. Hyvityksen tarkoituksena olisi korvata viivästymisen aiheuttamaa huolta ja epävarmuutta. Oikeudenkäynnin kestoa ja viivästymistä sekä hyvityksen määrää arvioitaisiin vastaavasti kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hyvitystä voitaisiin antaa normaalisti enintään 10 000 euroa.

Useita langettavia EIT:stä

Suomi on vuoden 2000 jälkeen saanut useita ihmisoikeustuomioistuimen langettavia tuomioita sillä perusteella, ettei oikeudenkäynti ole tapahtunut ihmisoikeussopimuksen edellyttämän kohtuullisen ajan kuluessa. Tuomiot ovat koskeneet yleensä riita- tai rikosasian oikeudenkäyntiä.

Siihen, että oikeudenkäynnit sujuisivat joutuisasti, pyritään monin keinoin, muun muassa monipuolistamalla käräjäoikeuksien ratkaisukokoonpanoja sekä kehittämällä tuomioistuinten johtamista ja työtapoja. Oikeusministeriö uskoo myös vuonna 2010 voimaan tulevan käräjäoikeusuudistuksen, joka vahvistaa ja suurentaa käräjäoikeuksia, tehostavana toimintaa.

(MTV3)