Yliopistouudistus auttaa käyttämään rahaa järkevästi

Uudistuksen jälkeen yliopistot voisivat käyttää seuraavana vuonna sen, mikä jonakin vuonna on jäänyt käyttämättä. Lisäksi ne voisivat ottaa lainaa rahoittaakseen investointeja.

Kun vuodenvaihde lähestyy, yliopistot laskevat rahojaan. Jos määrärahoja on jäämässä yli, niille on keksittävä äkkiä käyttöä. Muuten ne pitää palauttaa.

- Vuoden lopussa ostetaan valtavasti klemmareita, jotta saataisiin rahat käytettyä, kärjistää hallintoneuvos Niilo Jääskinen.

Nyt klemmarinostotaloudesta halutaan kuitenkin päästä eroon. Suunnitteilla on uudistus, joka antaisi yliopistoille enemmän päätösvaltaa omista raha-asioistaan.

Uudistuksen jälkeen yliopistot voisivat käyttää seuraavana vuonna sen, mikä jonakin vuonna on jäänyt käyttämättä. Lisäksi ne voisivat ottaa lainaa rahoittaakseen investointeja. Jääskinen uskoo, että näin rahoille saataisiin nykyistä enemmän vastinetta.

Uudistussuunnitelmat perustuvat yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa eritelleeseen selvitykseen, jonka Jääskinen ja professori Jorma Rantanen laativat opetusministeriön pyynnöstä.

Outo lintu maailmalla

Tällä hetkellä suomalaisten yliopistojen taloushallintomalli hämmentää Jääskisen mukaan kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Yliopistojen asema valtion tilivirastoina mutkistaa muun muassa sopimusten tekemistä.

- Ulkomaisen yliopiston tai yrityksen on vaikea hahmottaa, mikä porukka tämä oikein on.

Uudistuksen myötä suomalaiset yliopistot alkaisivat muistuttaa nykyistä enemmän eurooppalaisia lajitovereitaan. Jääskinen uskoo, että niiden olisi sen ansiosta helpompi toimia maailmalla.

Pääoma tuo uskottavuutta

Pelkkä itsenäisyys ei kuitenkaan vielä tekisi uudistetuista yliopistoista uskottavia kansainvälisiä toimijoita.

-Yliopistot tarvitsevat pääomaa, jotta ne olisivat maksukykyisiä, vakavaraisia ja luottokelpoisia, selittää hallitusneuvos Eerikki Nurmi opetusministeriöstä.

Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto ehdotti lukuvuoden avajaisissa syyskuussa, että yliopistot saisivat omakseen kaikki kiinteistöt, joiden tiloissa ne toimivat. Rakennusten siirtäminen yliopistojen nimiin olisi yksi keino antaa niille pääomaa. Nurmi korostaa kuitenkin, että muitakin keinoja harkitaan vielä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat