Yliopistoihin ehdotetaan yhteishakujärjestelmää

Selvitysmies ehdottaa valtakunnallista yhteishakua yliopistoihin. Jatkossa yhdellä hakemuksella voisi hakea useampaa opiskelupaikkaa. Uusien ylioppilaiden pääsyä yliopistoihin helpotettaisiin myös lisäämällä ylioppilastodistuksen painoarvoa valinnoissa ja vähentämällä pääsykoekirjojen määrää.

Yliopistojen opiskelijavalinnoissa tulisi korostaa koulutodistusten pisteitä ja lisätä varsinkin uudistuvan ylioppilastutkinnon painoarvoa. Lisäksi pelkkä todistusvalinta tulisi ottaa käyttöön soveltuvilla aloilla. Näin ehdottaa yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä pohtinut selvitysmies Sakari Ahola loppuraportissaan.

Aholan mukaan myös valintakoekirjallisuuden määrää tulee vähentää. Kirjoista tulisi luopua sellaisilla aloilla, joilla voidaan kehittää toimivia vaihtoehtoisia valintakokeita. Ahola esittää myös yhteisvalintoihin siirtymistä uusilla koulutusaloilla.

-Todistusvalinnan lisäämiseen tuo mahdollisuuksia uudistuva ylioppilaskoe ainereaaleineen. Ehdotan myös, että niillä aloilla, joissa se on mahdollista, voisi erillisistä pääsykokeista luopua kokonaan. Se on tosin vaikeaa, sillä edelleen on vahva käsitys siitä, että hyvien ja motivoituneiden opiskelijoiden saamiseksi pitää saada jonkinlainen pääsykoe, Ahola sanoo.

Ahola ei edelleenkään kannata uusien ylioppilaiden kiintiöitä. Hänen mukaansa uusien ylioppilaiden ja muiden ensimmäistä koulutuspaikkaansa hakevien asemaa tulisi parantaa harkiten, lähinnä lisäpisteiden avulla. Uusiksi ylioppilaiksi tulisi tällöin katsoa myös välivuoden pitäneet eli jo edellisenä vuonna kirjoittaneet.

Aholan raportin taustalla on tarve keventää yliopistojen opiskelijavalintoja ja nopeuttaa uusien ylioppilaiden koulutukseen pääsyä. Valtioneuvoston asettaman tavoitteen mukaan vuonna 2008 vähintään 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä.

Valtakunnallinen yhteishakujärjestelmä

Aholan loppuraportin keskeisin ehdotus yliopistovalintojen kehittämisessä on valtakunnallisen yhteishakujärjestelmän käyttöönotto. Tämä ehdotus esiteltiin jo väliraportissa viime joulukuussa.

Yhteishakujärjestelmä sisältäisi kaikille yliopistoille yhtenäisen hakumenettelyn ja lomakkeen, jolla voisi hakea useampia koulutuspaikkoja. Sähköinen hakeminen yliopistoon kuuluisi olennaisena osana hakujärjestelmään. Varsinaiset valintaperusteet voisivat kuitenkin edelleen vaihdella.

Suomessa vuosittain järjestettävä valintarumba on mittava, sillä valintayksiköitä on yli 500. Aholan mukaan tätä määrää tulisi vähentää huomattavasti, jotta opiskelijat voisivat toteuttaa paremmin omia hakutoiveitaan ja hakusysteemi olisi yksinkertaisempi.

- Keinona on valintayhteistyön lisääminen koulutusyksiköittäin ja koulutusaloittain. Kun valintayhteistyötä tehdään, kysymykseksi tulee valintamenettelyiden yksinkertaistaminen, keventäminen ja siellä keskeiset keinot ovat hyvin koulutusalakohtaisia. Yksi kysymys on, että voidaanko myös jollain muulla alalla kuin tekniikassa siirtyä selkeästi käyttämään yhteisvalintaa.

Ahola esittää hakukohteiden tai -alojen jaottelemista kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä voisi olla esimerkiksi koko koulutusalan kattavat yhteisvalinta-alat. Kaksi muuta olisivat yhden tai useampia valintaryhmiä sisältävät yhteishakualat sekä yksikkökohtaiset yhteishakualat. Hakija voisi tulla hyväksytyksi mihin tahansa hakemistaan yksiköistä.

- Varsinainen ongelma ovat suuret koulutusalat, esimerkiksi humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen. Ehdotan, että niiden sisällä voitaisiin ryhmittyä sellaisiin oppiaineisiin ja alaryhmiin, joissa voitaisiin ajatella sovellettavan jotain valintayhteistyömallia.

Yhteishakujärjestelmän rakentaminen ja suunnittelu tulisi Aholan mukaan aloittaa heti, jotta perusratkaisut olisivat tiedossa syksyllä 2005. Silloin siirrytään kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään.

Opetusministeriön yliopistoyksikön johtajan Markku Mattilan mukaan tulosneuvotteluissa on sovittu, että yliopistot alkavat kehittää valintamenettelyjä itse. Moni yliopisto on lähtenyt jo liikkeelle ja päämääränä lienee vuosi 2005.

- Olen ymmärtänyt, että yliopistoissa halutaan edetä siihen suuntaan kuin selvitysmies on esittänyt, Mattila sanoo.

Selvitysmies Ahola luovutti loppuraporttinsa opetusministeri Tuula Haataiselle tänään Helsingissä. Raportti lähtee nyt lausuntokierrokselle.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 08.03.2004)

Lue myös:

    Uusimmat