Yli puolet saksalaisista toivoo vakausrahaston jäävän haaveeksi

Kuudestatoista tuomarista koostuvaan, perustuslain noudattamista valvovaan saksalaiseen tuomioistuimeen kohdistuu poikkeuksellisen kova paine sekä kotimaasta että ulkomailta.

Jos Saksan perustuslain vartijat näyttävät vihreää valoa vakausmekanismille sekä entistä sitovammalle ja tiukemmalle talousliitolle (fiskaaliunioni), euroalueen ylivelkaantuneiden maiden pelastamista voidaan jatkaa suunnitelmien mukaan ja parhaassa tapauksessa velkakriisi väistyy hitaasti mutta varmasti.

Toisaalta sekä EVM:n että Euroopan keskuspankin rahahanojen avaaminen kriisimaille kasvattaa maksajamaiden, myös Suomen saatavia ja riskejä huomattavasti. Perustuslakituomioistuimeen valittaneiden saksalaisten eurokriitikoiden mielestä riskit kasvavat hallitsemattomasti eivätkä Berliinin liittopäiville valitut kansanedustajat voi vaikuttaa asiaan mitenkään.

Mitä tuomioistuimen ”ei” tarkoittaa?

Jos tuomioistuin odotuksista poiketen torjuu vakausmekanismin ja fiskaaliunionin, kriisimaiden korot nousevat, euro heikkenee ja koko eurooppalainen rahoitusjärjestelmä natisee liitoksistaan. Jotkut kriisimaista, Kreikka etunenässä, voivat ajautua hyvinkin nopeasti vararikkoon. Näin asiantuntijat uskovat.

Kaikki tämä tarkoittaisi huomattavia suoria ja epäsuoria menetyksiä kaikille euromaille. Siitä huolimatta tuore mielipidetiedustelu kertoo, että 54 prosenttia saksalaisista toivoo kielteistä päätöstä.

Uutistoimisto Reutersin haastattelemien saksalaisten perustuslakiasiantuntijoiden mukaan todennäköisempää on, että tuomioistuin siunaa sekä vakausmekanismin että fiskaaliunionin, mutta asettaa entistä tiukemmat ehdot Saksan osallistumisille.

EU:n suurimman kansantalouden takauspotille saatetaan asettaa katto, joka koskee myös EKP:n operaatioita. Se tarkoittaisi, ettei keskuspankki voisi tukea kriisimaita rajoituksetta, kuten on luvattu.

Voi myös olla, että perustuslakituomioistuin suosittelee kansanäänestyksen järjestämistä erityisesti fiskaaliunionista, joka siirtäisi euromaiden budjettivaltaa Brysseliin. Kansanäänestys Saksassa jarruttaisi merkittävästi velkakriisin peittoamista.

Uhkia myös paisutellaan

Osin kielteisen päätöksen seurauksia myös liioitellaan. EVM:n kaatuminen ei vielä välttämättä tarkoita lopullista tappiota velkakriisin vastaisessa taistelussa.

EKP voi aloittaa kriisimaiden joukkolainojen tukiostot myös silloin, jos kyseiset maat hakeutuvat nykyisen väliaikaisen vakausmekanismin (ERVV) tukien piiriin. Eli miljardeja saadaan kanavoitua Etelä-Eurooppaan eivätkä Italian tai Espanjan korot lähde nousemaan hallitsemattomasti.

Ainakin Italian pääministeri Mario Monti on toiveikas. Hän povaa maalleen talouskasvua jo ensi vuodeksi. Montin luja luottamus perustunee nimenomaan siihen, että EKP aloittaa tukiostot joka tapauksessa.

Valtion luotetuin toimija

Vain harvassa eurooppalaisessa maassa on yhtä vaikutusvaltainen ja kansalaisten luottamusta perustuslakituomioistuin kuin Saksassa. Kolme neljästä saksalaisesta pitää perustuslakituomioistuinta kaikkein luotettavimpana ja uskottavimpana valtiollisena toimijana.

Saksan liittopäivät valitsee kahdeksan perustuslakituomaria ja toiset kahdeksan on osavaltioiden muodostaman liittoneuvoston valitsemia.

Saksan perustuslakituomioistuin perustettiin vuonna 1951 toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Erillisen perustuslakia valvovan elimen avulla haluttiin estää tilanne, jossa esimerkiksi parlamentti tekee perustuslain vastaisia päätöksiä.

Karlsruhen kaupunkiin sijoitettu tuomioistuin ei tartu mahdollisiin rikkeisiin oma-aloitteisesti. Kaikki käsiteltävät tapaukset perustuvat tehtyihin valituksiin.

Päätös siitä, voiko Saksa olla mukana vakausmekanismissa tai fiskaaliunionissa, julkistetaan keskiviikkona 12. syyskuuta klo 11 Suomen aikaa. Kyse on Saksan historian suurimmasta perustuslakivalituksesta. Allekirjoittajia on 37 000.

Kommentti: Kun luotetuin pettää luottamuksen